[article-cris] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS

Permanent URI for this collectionhttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/21539

Browse

Now showing 1 - 20 of 1044

1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?
(2019) Lettenmeier, Michael; Akenji, Lewis; Toivio, Viivi; Koide, Ryu; Amellina, Aryanie
Commissioned report
Tämä raportti ehdottaa hiilijalanjälkitavoitteita ja vaihtoehtoja sille, miten yhteiskunta voi elämäntapamuutosten kautta rajoittaa ilmaston lämpenemisen enintään 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Sekä aihetta käsittelevä kirjallisuus että poliittinen päätöksenteko ja liike-elämä ovat toistaiseksi keskittyneet lähinnä tiettyjen maiden, kaupunkien, organisaatioiden tai tuotteiden – muttei kuluttajien – hiilijalanjälkiin. Tämä on osaltaan heikentänyt ponnisteluja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutoksen ratkaisuista käyty keskustelu on pitkälti liittynyt teknologioihin, vaikka käyttäytymistä ja infrastruktuuria koskevilla systeemisillä muutoksilla on myös suuri merkitys (Creutzig et al. 2016; Akenji & Chen 2016). Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (2018) korosti erikoisraportissaan Global Warming of 1.5 °C nopeiden muutosten tarvetta, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Käyttäytymisen, elämäntapojen ja kulutustottumusten merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen on tunnustettu (IPCC 2014a). Elämäntapojemme muuttamisella voisikin olla näkyvä ja nopea vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä erityisesti niillä kulutuksen osa-alueilla, jotka eivät ole lukittuneet olemassa olevaan infrastruktuuriin (esim. Lettenmeier, Laakso & Toivio 2017). Yksilö voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan vähäpäästöisemmäksi milloin tahansa tekemällä uudenlaisia ostopäätöksiä, kun taas yksityisautoilun ehdoilla suunniteltu kaupunkirakenne ja tieinfrastruktuuri voi tehdä vähähiilisistä liikkumisen vaihtoehdoista hitaita tai hankalia toteuttaa. Tämä selvitys tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähennyspotentiaalia kuluttamisen ja elämäntapojen näkökulmasta. Elämäntapojen hiilijalanjäljet on määritelty kotitalouksien kulutuksesta suoraan ja välillisesti aiheutuviksi kasvihuonekaasupäästöiksi, joihin ei ole laskettu mukaan julkisesta kulutuksesta ja pääoman muodostuksesta, kuten infrastruktuurista, aiheutuvia päästöjä. Kotitalouksien ja yksilöiden elämäntapojen – eli mitä ostamme ja mitä syömme, missä ja miten asumme, miten ja mihin liikumme – hiilijalanjälki tarjoaa perustan päästövähennystoimenpiteille. Tarkastelemme Suomen ja Japanin lisäksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden määrällisestä kulutuksesta laskettua keskimääräistä hiilijalanjälkeä ja vertailemme sitä globaaliin tavoitetasoon. Raportti esittää kirjallisuuteen pohjautuvia vaihtoehtoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja arvioi vähähiilisten elämäntapavaihtoehtojen päästövähennyspotentiaalia etenkin Suomessa ja Japanissa.Tämä Sitran selvitys pohjautuu tekniseen raporttiin 1.5-degree lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints (IGES et al. 2019). Tutkimuksen menetelmät, tietolähteet ja arviointien tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti teknisessä raportissa ja sen liitteissä. Hiilijalanjälkien ja tavoitteiden välinen kuilu Tuloksissa korostuu valtava kuilu nykyisten henkeä kohden laskettujen keskivertohiilijalanjälkien ja ilmastotavoitteiden välillä. Tutkimuksen kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen: Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e), Japanissa 7,6 tonnia, Kiinassa 4,2 tonnia, Brasiliassa 2,8 tonnia ja Intiassa 2,0 tonnia. Päästövähennysskenaarioiden pohjalta tässä tutkimuksessa ehdotetaan, että henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisia siten, että kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuinen huippu taitetaan mahdollisimman pian ja päästövähennysten aikaansaamiseksi turvaudutaan tulevaisuudessakin mahdollisimman vähän negatiivisiin päästöihin liittyviin eli hiilidioksidia jälkeenpäin takaisin maahan sitoviin teknologioihin. Nykyisten elämäntapojen hiilijalanjälkeä on pienennettävä tässä selvityksessä tarkastelluissa vauraissa länsimaissa eli Japanissa ja Suomessa huimat 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä olettaen, että 58–76 prosentin vähennystoimet aloitetaan välittömästi vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. Myös tarkasteltujen kehittyvien maiden eli Intian, Brasilian ja Kiinan on pienennettävä keskimääräistä elämäntapojen hiilijalanjälkeään 23–84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä maasta ja skenaariosta riippuen. Elämäntapojen hiilijalanjäljen painopisteet Keskivertokulutuksen perusteella lasketusta elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Lähempi tarkastelu paljastaa useita runsaasti päästöjä aiheuttavia painopisteitä. Nämä ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sekä lentomatkustus. Osa painopisteistä, kuten autoilu ja lihatuotteiden kulutus, esiintyy kaikissa tutkituissa maissa, kun taas osa painopisteistä on maakohtaisia, kuten maitotuotteiden kulutus Suomessa ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähkö Japanissa. Tämä osoittaa, että elämäntapojen hiilijalanjäljen pienentämisessä on otettava huomioon paikallinen tilanne ja etsittävä räätälöityjä ratkaisuja. Elämäntapavaihtoehtojen potentiaali Vaihtoehtoja, joilla tämän tutkimuksen mukaan on suuri potentiaali pienentää hiilijalanjälkeä, ovat yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantaminen, kimppakyytien lisääminen, asuminen lähempänä työ- tai opiskelupaikkaa, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, maa- ja ilmalämpöpumppujen hyödyntäminen, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla. Vaihtoehdot ovat osittain päällekkäisiä, ja niiden vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, miten laajamittaisesti ne otetaan käyttöön. Täysimääräisesti toteutettujen yksittäisten vaihtoehtojen avulla voidaan henkeä kohti laskettua hiilijalanjälkeä parhaimmillaan pienentää sadoilla tai jopa yli tuhannella kilolla (CO2e) vuodessa. Elämäntapojemme laajamittaisilla muutoksilla voitaisiin edistää merkittävästi 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttäisi kuitenkin erittäin kunnianhimoista vähähiilisten vaihtoehtojen käyttöönottoa esimerkiksi Suomessa ja Japanissa. Raportissa esitetyt noin 30 vaihtoehtoa tulisi ottaa käyttöön vähintään 75-prosenttisesti. Tämä tarkoittaa ratkaisujen 75-prosenttista käyttöönottoa koko yhteiskunnan tai jokaisen yksilön tasolla tai näiden yhdistelmänä. Miten 1,5 asteen elämäntapoihin päästään ja kenen pitäisi toimia? Tämä raportti on yksi ensimmäisistä selvityksistä, joka ehdottaa globaaleja henkeä kohti laskettuja tavoitetasoja 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaisille elämäntapojen hiilijalanjäljille. Raportti arvioi käytännön toimenpiteitä kulutuksen eri osa-alueilla. Politiikan, hallinnon ja yritysten pitäisi laajamittaisesti tukea siirtymistä vähähiilisempiin elämäntapoihin. Interaktiiviset työkalut kuten tämän selvityksen esittelemä 1,5 asteen elämäntapojen palapeli auttavat niin kotitalouksia kuin poliittisia päätöksentekijöitä, hallintoa ja yrityksiä tunnistamaan hiilijalanjälkien pienentämiseen liittyviä ongelmakohtia ja kehittämään niihin ratkaisuja. Vähähiilisten ratkaisujen toteutettavuuden ja hyväksyttävyyden mittaamiseksi niitä tulee testata kotitalouksissa, asuinalueilla ja kunnissa julkisen ja yksityisen sektorin aktiivisella tuella. Raportin menetelmiä ja lähestymistapoja voidaan ottaa käyttöön myös muissa maissa. Tämän raportin suositusten toteuttaminen kotitalouksissa on valtava haaste. Suositusten täytäntöönpano edellyttää yksittäisten ratkaisujen lisäksi koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmän laajuisia muutoksia. Elämäntapojen hiilijalanjälkeä on pienennettävä jopa yli 90 prosenttia nykyiseen tasoon verrattuna. Siksi pitää muuttaa niitä ajattelutapoja, joihin taloutemme, infrastruktuurimme ja kulutusperusteinen elämäntapamme perustuvat. Tämä edellyttää radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnossa kuin myös liiketoimintamalleissa ja yksilöiden elämässä. Kaikkien toimijoiden muutosvalmiutta tulisi kehittää sekä teollistuneissa että kehittyvissä maissa. Samalla pitää varmistaa muutosten sosiaalinen hyväksyttävyys. Erityisesti kehitysmaissa pitää varmistaa, että väestön perustarpeet tyydytetään samalla kun hiilijalanjäljet pienenevät. Tämä haaste tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia parempaan elämään ja kannattavaan liiketoimintaan. Sanomattakin on selvää, että toimenpiteillä on kiire, jos haluamme edetä kohti kestävää tulevaisuutta ja rajoittaa maapallon lämpötilan nousun 1,5 asteeseen.
The 1950s and 1960s Modern Home : Magazines as research material
(2021-08-11) Sanaksenaho, Pirjo
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
3D Printing in the Wild: Adopting Digital Fabrication in Elementary School Education
(2020-08-01) Leinonen, Teemu; Virnes, Marjo; Hietala, Iida; Brinck, Jaana
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
In recent years, digital fabrication, and especially its associated activities of 3D design and printing, have taken root in school education as curriculum-based and maker-oriented learning activities. This article explores the adoption of 3D design and printing for learning by fourth, fifth and sixth grade children (n=64) in multidisciplinary learning modules in elementary school education. School-coordinated 3D projects were not led by design experts, such as art and design teachers, designers, researchers or technical specialists, but run ‘in the wild’ by school teachers. The study was conducted by using an ethnographic research design, including field observations, non-formal interviews and a reflective questionnaire. The results indicate that, in the adoption of 3D printing activities, learning is centred on the technical skills and the usage of 3D tools. Hence, the elementary ABCs of 3D printing do not achieve the full design and creativity potential of digital fabrication that earlier research has suggested. However, the results do have implications for the potential of 3D printing projects to increase children’s empowerment. In their current state, 3D design and printing are some of the learning tools, among others, and similar achievements can be achieved with other hands-on learning technologies. In order to enhance the learning of creativity and design thinking skills, 3D activities in school should be planned accordingly.
9 Dimensions for evaluating how art and creative practice stimulate societal transformations
(2024-03) Vervoort, Joost; Smeenk, Tara; Zamuruieva, Iryna; Reichelt, Lisa L.; van Veldhoven, Mae; Rutting, Lucas; Light, Ann; Houston, Lara; Wolstenholme, Ruth; Dolejšová, Markéta; Jain, Anab; Ardern, Jon; Catlow, Ruth; Vaajakallio, Kirsikka; Falay von Flittner, Zeynep; Putrle Srdic, Jana; Lohmann, Julia; Moossdorff, Carien; Mattelmäki, Tuuli; Ampatzidou, Cristina; Choi, Jaz Hee-jeong; Botero, Andrea; Thompson, Kyle A.; Torrens, Jonas; Lane, Richard; Mangnus, Astrid C.
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
There is an urgent need to engage with deep leverage points in sustainability transformations—fundamental myths, paradigms, and systems of meaning making—to open new collective horizons for action. Art and creative practice are uniquely suited to help facilitate change in these deeper transformational leverage points. However, understandings of how creative practices contribute to sustainability transformations are lacking in practice and fragmented across theory and research. This lack of understanding shapes how creative practices are evaluated and therefore funded and supported, limiting their potential for transformative impact. This paper presents the 9 Dimensions tool, created to support reflective and evaluative dialogues about links between creative practice and sustainability transformations. It was developed in a transdisciplinary process between the potential users of this tool: researchers, creative practitioners, policy makers, and funders. It also brings disciplinary perspectives on societal change from evaluation theory, sociology, anthropology, psychology, and more in connection with each other and with sustainability transformations, opening new possibilities for research. The framework consists of three categories of change, and nine dimensions: changing meanings (embodying, learning, and imagining); changing connections (caring, organizing, and inspiring); and changing power (co-creating, empowering, and subverting). We describe how the 9 Dimensions tool was developed, and describe each dimension and the structure of the tool. We report on an application of the 9 Dimensions tool to 20 creative practice projects across the European project Creative Practices for Transformational Futures (CreaTures). We discuss user reflections on the potential and challenges of the tool, and discuss insights gained from the analysis of the 20 projects. Finally, we discuss how the 9 Dimensions can effectively act as a transdisciplinary research agenda bringing creative practice further in contact with transformation research.
Aalto ́s Finnish followers and the natural form
(2012) Vesikansa, Kristo
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
Aalto through the Young Utzon's Eyes: The Role of Alvar Aalto in developing the Artistic Maturity of Jørn Utzon
(2020) Niskanen, Aino; Chiu, Chen-Yu; Kılınçer, Nur
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
This article, as the first of this kind, explores the relationship between two Nordic master architects, Alvar Aalto and Jørn Utzon, with a focus on the role of Aalto in young Utzon’s architectural career. As a great admirer of Aalto, Utzon not only worked with Aalto but also studied Aalto’s work in great detail. Based on the evidence found in archive collections and comparative analyses of their design projects, the authors argue that the influence of Aalto played an important role in the maturity of Utzon’s architectural philosophy and design, especially seen in various courtyard housing schemes, the Sydney Opera House and his thematic approach to design encapsulated in the “Platforms and Plateaus” manifesto.
Aalto University - Acoustics Lab: Lab presentation
(2021) Lokki, Tapio; Meyer-Kahlen, Nils; Schlecht, Sebastian; Välimäki, Vesa
Foreword / postscript
The professor’s and researchers working at the Aalto Acoustics Lab have prepared video presentations and demos in the special facilities of the laboratory. The laboratories were renovated two years ago, so they are now in great shape. Most of the video material is recorded binaurally so that it can be enjoyed well with headphones.
Aalto University Undergraduate Centre: Protected Alvar Aalto Building Awarded for Accessibility After Renovation
(2016-08-22) Raike, Antti; Ahlava, Antti; Tuomi, Teemu; Skyttä, Pauliina; Verma, Ira
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
The main building of the former Helsinki University of Technology (TKK) designed by Alvar Aalto is part of the cultural heritage in Finland. The building underwent a major renovation in 2011–2015 and has now become an awarded Undergraduate Centre for the modern interdisciplinary education of Aalto University. This paper presents how the architectural masterpiece from the 1960's was renovated and updated into a modern and accessible university building. Particular attention was paid for entering the building by wheelchairs, prams and pushchairs. The successful renovation was awarded in 2015 by the ‘Esteetön Suomi -palkinto’ (Accessible Finland Award), given every two years as a mark of recognition to activities or locations implementing the principles of accessibility and Universal Design for all on a broad scale and in a nationally significant way.
Äänimediasisältöihin perustuvan liiketoiminnan alueellisuus ja skaalautuvuus
(2020-12-15) Tiilikainen, Sanna; Tuunainen, Virpi; Arminen, Ilkka
Commissioned report
Academic Knowledge Production : Framework of Practical Activity in the Context of Transformative Food Studies
(2020-11-25) Houtbeckers, Eeva; Kallio, Galina
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
We have seen an emergence of transformative food studies as part of sustainability transitions. While some scholars have successfully opened up their experiences of pursuing transformation through scholar-activism, assumptions underlying researchers' choices and how scholars orient to and go about their work often remain implicit. In this article, we bring forth a practice theoretical understanding of knowledge production and advocate that researchers turn to examining their own research practice. We ask how to make our own academic knowledge production/research practice more explicit, and why it is important to do so in the context of transformative food studies. To help scholars to reflect on their own research practice, we mobilize the framework of practical activity (FPA). We draw on our own experiences in academia and use our ethnographic studies on self-reliant food production and procurement to illustrate academic knowledge production. Thus, this article provides conceptual and methodological tools for reflection on academic research practice and knowledge production. We argue that it is important for researchers to turn to and improve their own academic practice because it advances academic knowledge production in the domain of transformative food studies and beyond. While we position ourselves within the qualitative research tradition, we believe that the insights of this article can be applied more broadly in different research fields and across various methodological approaches.
Accelerating transition toward district heating-system decarbonization by policy co-design with key investors : opportunities and challenges
(2023-10-04) Auvinen, Karoliina; Meriläinen, Teemu; Saikku, Laura; Hyysalo, Sampsa; Juntunen, Jouni K.
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
District heating in European, Chinese, and Russian cities is still mainly produced with fossil fuels. Energy-system reconfiguration is essential to achieve full decarbonization, which calls for a greater understanding of how to engage key investors in market transformation and how to formulate effective policy mixes. This article reports on how decarbonization could be accelerated in district-heating systems in Finland with stakeholder orientation especially on key investors consisting of companies focused on district-heating, data-center management, real estate development, and sewage operations. The technological attention is on the excess and ambient heat systems. Drawing from surveys, interviews, and workshops we identified investment barriers and collected policy and strategy proposals to overcome them. The results demonstrate that diversifying and strengthening the policy and strategy mix is needed to overcome barriers related to profitability, political uncertainties, and underdeveloped cooperation and profit-sharing models. Policy co-design with key investors holds potential to improve the effectiveness and acceptability of policies, but with certain limitations as regime actors tend to oppose the types of destabilization needed to achieve full decarbonization of energy systems. Thus, effective policy co-design processes need further development as collaboration is a success factor to achieve climate change-mitigation targets, but simultaneously tensions and conflicts cannot be avoided when accelerating energy-system transformation.
Access to Services in Rural Areas from the Point of View of Older Population: A Case Study in Finland
(2019-12) Verma, Ira; Taegen, Jonna-Sarianne
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Independence and having control over one’s own life are important factors for residential satisfaction. In rural areas, the mobility of people is based on owning a private car, due to the lack of public transport. Furthermore, planning in rural municipalities is highly car oriented. Small municipalities with shrinking and aging populations have many challenges to ensure access to services for their residents. This paper focuses on a case study of a small municipality with less than 2000 inhabitants. The objective of the study was to enhance sustainable change in shrinking rural areas and maintain them as good places to live even in the future. Access to local services and social activities is a major challenge for older people, who no longer have the possibility to use their own car. The problem with relocation is the lack of suitable apartments for older people. A dense and walkable municipal centre with accessible apartments may help municipalities provide for their older populations. Moreover, in Finland, second homeowners are an important resource for small municipalities. Spaces for social intercourse between residents and between permanent residents and second homeowners may enhance vitality and community building in these municipalities.
Adapting Cities for Older Adults Through Universal Design
(2024-11-18) Verma, Ira
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
In the coming decades, population ageing will shape our cities and communities. In Finland, and in the other Nordic countries, the cohort of population 75 years old and older is increasing fastest in the urban areas. This demographic development will have impact on design of urban environment and housing, as well as on local services and transport. The WHO has recognized this challenge and launched the global network of Age Friendly Cities and Communities. The WHO proposes eight factors supporting older population that are interlinked. This paper focus on the three of the eight factors of age-friendliness directly related to the built environment: housing, access to outdoor environments and transport. The objective is to assess through case studies how has the Age-friendly cities framework promoted inclusive design of the cities. The research question is: How have the qualitative factors for age-friendliness been implemented in the urban environment? and How does the Age-friendly Cities framework shape the urban environment in the case study cities? The project uses qualitative case study methods involving users. The assessment of the quality of the environment is carried out with mixed methods: through city age-friendly policies, observations on site, and user participation. The analyses are based on Universal Design principals and the WHO framework. The objective is to provide further information on the practical measures to enhance age-friendliness through urban design and universally designed living environments. The overall aim is to promote sustainable and age-friendly urban environments through user knowledge and best practice examples.
Addressing sustainability in research on distributed production: an integrated literature review
(2015) Kohtala, Cindy
A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
This paper presents an integrated literature review on how the environmental sustainability of distributed production is studied in a variety of disciplinary sources. The notion of distributed product
Addressing the Dialogue between Design, Sorting and Recycling in a Circular Economy
(2019-04-01) Karell, Essi; Niinimäki, Kirsi
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
What kinds of implications does 'design for recycling' have for the designer's role and practice in the context of textiles and fashion? In this paper, we approach this question by discussing the problem of low textile recycling rates alongside a disconnection between clothing design and textile recycling. Qualitative interviews with design, sorting and recycling experts were conducted to gather insights into the challenges and requirements of closed-loop recycling. The research findings underline the importance of an active dialogue between these stakeholder groups, which calls for novel ways of sharing knowledge of the latest advancements in sorting and recycling technologies. In addition, the study brings forth the priority order of design considerations and proposes 'design for sorting' as a new strategy for textile circularity. The paper contributes to the ongoing discussion on design practice in a circular fashion system and the required changes in the mind-set of the entire industry.
Advancing Low-Emission Urban Design Through Parametric Modelling and Life Cycle Assessment
(2024) Hermansdorfer, Mariusz; Oettinger, Christian; Skov-Petersen, Hans; Fricker, Pia; Negendahl, Kristoffer
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
This research paper presents the development and application of Urban Decarb, a parametric tool based on Life Cycle Assessment (LCA) designed to integrate carbon knowledge into the early stages of urban development to guide low emission design. By modelling key components of urban fabric and utilizing the visual programming environment of Grasshopper, Urban Decarb provides a dynamic platform for comparing the carbon footprint of various urban design scenarios. Case studies from Fælledby and Aarhus Sydhavn (DK) illustrate the tool's utility, showing significant reductions in Global Warming Potential (GWP) through material innovation, reuse of existing infrastructure, and holistic design strategies. A novel approach introduced in this study is the use of carbon goggles, a conceptual visualization method aiding in identifying high-carbon elements within existing urban infrastructure, thus informing sustainable redevelopment strategies. These insights reflect the importance of incorporating sustainability from the outset of urban planning to create low-carbon cities. The paper calls for integrating such tools into broader urban planning and policy-making processes, underscoring the necessity of multidisciplinary collaboration for the advancement of urban sustainability.
Aeolian Artefacts
(2018) Duarte Regino, Juan
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
Amid the history of sound instruments, it's possible to find an ancient drift in service of expanding human sensory to increase the understanding of natural forces, including structures and devices that took advantage of natural forces, such as wind current and ocean waves: these environmental agents represented entities with own will that informed about natural cycles or premonitory capabilities. Comparably, in our present times, networks of hybrid computer sensing systems could be used to provide an expanded knowledge about climate transformations on a planetary scale. The present project consists of a sonic artefact, designed to create an Augmented Listening experience based on wind forces and radio signal transmission: where any change in an outdoor environment is used to drive a generative live sonification that is transmitted back on real time over FM radio to the outdoor environment. The work proposes an speculative approach on potential correlations between wind forces and electromagnetic transmissions, and a notional interspecies communication channel.
Aesthetic Sustainability
(2021-11) Lehtinen, Sanna
A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
The scope and range of human aesthetic preferences have been discussed recently from the perspective of their role in advancing sustainability in contemporary societies. Philosophical and applied studies in environmental and everyday aesthetics seem to support the idea that knowledge and awareness cause changes in aesthetic values. Aesthetic sustainability as a concept has recently been developed to show why certain objects, artefacts, and landscapes become valued more highly over time. Instead of discussing the temporality of aesthetic values only in terms of historical styles, trends, or tastes, as has traditionally been the case, the concept focuses attention on the deeper layers of aesthetic appreciation, bringing together aesthetic, ethical, and cognitive values. Aesthetic sustainability is introduced here as a conceptual tool that provides insight into how human aesthetic preferences and choices function. It is also pointed out how the sphere of aesthetics is an important part of the human capability to imagine more sustainable futures.
Aesthetical or Rational: Gender and Ethical Fashion Consumption
(2017-10-20) Niinimäki, Kirsi
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
The Aesthetics of The Artificial – Critical Design’s Lost Dominion
(2017) Knight, John
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
In its broadest sense, Digital Art spans everything from high-end machine learning applications through to the use of interactive elements, within traditional media. This paper surveys the domain’s full range, with indicative examples, described from the early days of the domain up to today. The examples, embody archetypal commonalities that allow categorisation; Digital Production, Distribution, Engagement and Subject matter, as well as eight sub-themes within the groupings. These are detailed and comprise; automation, presentation, distribution, interaction, simulation, immersion, transformation and hybridisation. The categories and sub-themes, demonstrate the diversity of the field and its maturity, even in areas that overlap with many areas outside of artistic production including Critical Design (Dunne, 1998). In this context, the paper asks the implicit question, of whether emergent strands in contemporary design research and practice (e.g. Design Anthropology), might benefit from a deeper and nuanced exploration of the Digital Art domain.

Browse

Browsing [article-cris] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS by Title