[lic] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS

Permanent URI for this collectionhttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/29

Browse

Recent Submissions

Now showing 1 - 1 of 1
  • Suomalaisten vapaapalokuntien rakennushistoriaa - aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla
    (2018) Hakanen, Johanna
     School of Arts, Design and Architecture | Licentiate thesis
    Tutkimus kuvaa suomalaisen vapaapalokuntaliikkeen rakennushistoriaa ja sen synnyttämää arkkitehtuuria esimerkkinä suomalaisten kansanliikkeiden rakennusperinnöstä, jota tarkastellaan seurantalona tunnetun rakennustyypin alla. Vastauksia etsitään kolmeen kysymykseen: Miten vapaapalokuntien arkkitehtuuri ja rakennustyypit muotoutuivat? Mitä, minne ja miksi palokunnat rakensivat eri ajanjaksoina? Mikä on vapaapalokuntien vanhimman rakennusperinnön nykytila ja tulevaisuus? Vapaapalokuntien rakentamia kokoushuoneistoja, kalustorakennuksia ja tanssipaviljonkeja kuvataan 1880-luvulta 1950-luvulle. Tarkasteltava ajanjakso käsittää vapaapalokuntien kehityksen vapaaehtoisuuteen perustuvasta kansanliikkeestä osaksi kunnallista palo- ja pelastustoimea. Vapaapalokuntien rakentamisen taustalta ovat 1800-luvun lopulla Suomessa laajaa kannatusta saaneet kansanliikkeet, joiden toimintaa yhdistävät monet kansansivistyksen ja kansalaistoiminnan muodot. Vapaapalokuntien kokoushuoneiden arkkitehtuurin alkuvaiheet kiinnittyvät suomalaisten kaupunkien aiempiin juhlahuoneistoihin, kaivo- ja seurahuoneisiin. Kaupunkien vapaapalokunnantalojen arkkitehtuurin taustalla vaikuttavat 1800-luvun lopun arkkitehtuurin koulutuksen, suunnittelun ja julkaisujen klassismiin perustuvat mallit. Tutkimus tuo koulutettujen arkkitehtien ja rakennusmestarien rinnalle kansanrakentajia sekä rakennuspiirustuksen opinsaaneita mestareita aikakauden rakennusten suunnittelijoina. Palokuntaliikkeen ja yksittäisten palokuntien historiikit tuovat tutkimukseen kuvan rakennusten suunnitteluun ja rahoittamiseen osallistuneista tahoista ja henkilöistä. Palonsammutuksen ympärille verkostoitui porvaristoa ja sivistyneistöä, joiden johdolla 1890 -1910-luvuilla rakennettiin suuria juhlasalillisia palokunnantaloja kaupunkeihin sekä maaseudun erilaisiin yhdyskuntiin. Itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä vapaapalokuntien rakennushankkeet kytkeytyivät selvemmin kunnalliseen palo- ja pelastustoimintaan. Suuria seurantalomaisia rakennuksia rakennettiin 1930-luvulta lähtien yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Vapaapalokuntien itsenäisistä kalustorakennuksista vaatimattomine kokoustiloineen muodostui vapaapalokuntien sodanjälkeisten vuosikymmenien pääasiallinen rakennustyyppi. Vapaapalokuntien vuosikymmeniä jatkunut rakennusperintö näyttäytyy paikallisuuden kuvana, joka on paikallisyhteisön ja siihen kuuluvien suunnittelijoiden tulkinta aikakauden arkkitehtuurista. Tätä rakennusperintöä tarkastellaan lopuksi osana seurantalojen rakennusperinnön suojelua ja siihen liittyviä rajauksia.