[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS
Permanent URI for this collectionhttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/23
Browse
Recent Submissions
Now showing 1 - 20 of 4696
- Seinäruusut – luvatta läsnä. Tarina pelosta, tilasta ja taiteesta.(2025-09-16) Karbin-Kosonen, LiisaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisSeinäruusut – luvatta läsnä. Tarina pelosta, tilasta ja taiteesta tarkastelee ammatti-identiteetin kehittymistä omaelämäkerrallisen, autoetnografisen ja käytäntölähtöisen taiteellisen prosessin kautta. Lähtökohtana toimii luvattomasti julkiseen tilaan toteutettu Seinäruusut-keramiikkareliefi, jonka tekemisen rinnalla kirjoittaja reflektoi kokemuksiaan näkyväksi tulemisesta, tilan ottamisesta ja taiteelliseen työhön liittyvistä peloista. Taiteellinen työskentely toimi väylänä oman identiteetin, pelkojen ja ammatillisten tavoitteiden rehelliseen tarkasteluun. Keskeisiä teemoja ovat näkyvyyden ja uskottavuuden jännitteet, työväenluokkataustasta kumpuava ulkopuolisuuden kokemus sekä yhteisön ja tuen rooli taiteellisen identiteetin rakentumisessa. Kirjoittaja kysyy, mikä motivoi taiteilijaa ottamaan tilaa luvatta haltuun julkisessa ympäristössä, millaisia hyötyjä tai merkityksiä tämä tuo taiteelliselle prosessille – vai tuoko lainkaan – ja miten katutaiteeseen liitetty anonyymiys suhtautuu ammatilliseen identiteettiin. Työ osoittaa, että intuitiolähtöinen tekeminen voi olla perusteltu ja merkityksellinen lähestymistapa taiteelliseen tutkimukseen ja tuotantoon. Se tuo esiin myös sen, miten keskeneräisyyden ja herkkyyden hyväksyminen voivat toimia kasvun ja syvenevän taiteellisen äänen mahdollistajina. Lopputulos on henkilökohtainen ja kokemuksellinen tutkimusmatka, joka voi tarjota samaistumispintaa muillekin taiteilijuuttaan rakentaville.
- Mikä tekee noidan? –Noitamaisen hahmon pukusuunnittelu lyhytelokuvaan Matalapaine(2025-07-29) Snellman, EllaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTämä opinnäyte tarkastelee noitien representaatioita elokuvassa ja kirjoittajan taiteellisessa työssä: lyhytelokuvassa Matalapaine. Opinnäytteen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten noitahahmojen visuaaliset piirteet vaikuttavat pukusuunnitteluun ja miten niitä voidaan käyttää moniulotteisen noitamaisen hahmon rakentamisessa. Opinnäyte pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen: miten hyödyntää noidan hahmotrooppia vanhemman noitamaisen naishahmon pukusuunnittelussa? Opinnäytetyö yhdistää taiteellista tutkimusta audiovisuaalisen aineiston analyysiin ja kirjallisiin lähteisiin pohjaavaan taustatutkimukseen. Opinnäyte erittelee noitiin, noidiksi syytettyihin ja noitahahmoihin liitettyjä piirteitä ja esittelee niiden pohjalta noitahahmojen kolmijaon: akka, viisas nainen ja neito sekä domestikoituneen noidan käsitteen. Elokuvien Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937), Ihmemaa Oz (1939), Suspiria – tappavat huokaukset (1977) ja The Witch (2015) noitahahmoja analysoimalla noituutta rakentaviksi keinoiksi tunnistetaan: musta vaatetus, kartionmallinen päähine, vanhuus, länsimaisesta kauneusihanteesta poikkeaminen, poikkeava iho, kyky muodonmuutokseen, yhteys luonnonilmiöön, eläimeen sekä tilaan tai esineeseen. Taiteellisessa osassa hahmon Eukko pukusuunnitteluprosessin pohdintaa informoi analyysissä esiin tulleet noituuden piirteet. Pukusuunnittelullisia valintoja ohjaa kirkkaimpana ajatus Eukon rakentamisesta syväksi, historiaa ja tulevaisuutta kantavaksi ja katsojassa empatiaa herättäväväksi hahmoksi hänen noituutensa kommunikoinnin sijasta. Noitamaisuutta lisääviä piirteitä hyödynnettiin kuitenkin tukemaan lyhytelokuvan vaatimaa uhan ja hahmolle tarpeellista voimakkuuden korostamista. Työ osoittaa, että noidan hahmotrooppien tuntemus voi toimia pukusuunnittelijan sisäisenä työkaluna, joka ohjaa hahmosuunnittelua stereotyyppien purkamisen ja hahmon syventämisen suuntaan.
- Minä ja Rouva S. Tutkielma jonkun toisen valokuvista ja siitä mitä sitten tapahtui(2025-07-04) Heinämäki, KatriSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTaiteen maisterin opinnäytetyö ”Minä ja Rouva S. Tutkielma jonkun toisen valokuvista ja siitä mitä sitten tapahtui”, koostuu kirjallisesta ja taiteellisesta osasta. Työ tarkastelee taiteellista prosessia, joka sai alkunsa toisen henkilön valokuvien ostamisesta. Opinnäytteen taiteellinen osa, Me and Mrs S. (2022) on kahdesta kuvapunoksesta koostuva valokuvateos, joka oli esillä MoA in Photography 23 -ryhmänäyttelyssä (27.1-12.3.2023) Suomen valokuvataiteen museossa. Kirjallinen osuus etenee henkilökohtaisesta kokemuksesta käsin hyödyntäen autoteoreettista lähestymistapaa. Kerronta muodostaa kokonaisuuden, jossa kirjoittaminen, taide ja tutkimus lomittuvat toisiinsa pohtien kuvien merkitystä, omistajuutta ja katsojan sekä kirjoittajan roolia, autoteorian mahdollistaessa läpinäkyvyyden ja tuodessa feministisen näkökulman. Kirjoittaminen on ollut keskeinen taiteellisen työskentelyn muoto, joka on auttanut tunnistamaan sen, mikä haluaa tulla näkyväksi. Työn tavoitteena on ollut tutkia toisten henkilöiden kuvien käyttöä taiteellisessa työssä sekä käsitellä niihin liittyviä eettisiä haasteita. Työssä perehdytään kuvataiteilija Kaari Upsonin teossarjaan The Larry Project (2005–2012), joka perustui Upsonille tuntemattomaan mieheen. Löydetyn valokuvan merkityksiä ja katsojan katsetta tarkastellaan Roland Barthesin Valoisa Huone- teoksen ja kokeellisen taiteellisen työskentelyn kautta. Työn keskeinen käsite on Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin rihmasto, joka kuvastaa epälineaarista ja jatkuvasti yhteyksiä luovaa taiteellista prosessia. Rihmasto esittää sen organisoitumattoman ja muuttuvan luonteen, joka ei ole hallittavissa eikä monistettavissa. Taiteen tekeminen ja tutkiminen ovat olleet toisiaan täydentäviä ja kietoutuneet yhteen tuottaen tietoa, jolla ei ole yhtä muotoa tai määränpäätä.
- The unconscious choice of looking at others, a cinematographer's conscious documentary practice(2025-07-30) Corpas Pinos, AliciaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisThis thesis research constitutes an exploration of how patterns of exclusion are conveyed and perceived through the visual language created by the cinematographer, from a western point of view and with a specific focus in the documentary film practice. A series of conversations with film professionals around the world aim to discover what aspects the filmmaker could address and be aware of when filming real people, in order to prevent issues of representation and other harmful practices, cultivating self-reflection in the personal and artistic space.
- Elokuva yhdessä tilassa(2025-07-09) Helenius, EetuSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTässä opinnäytetyössä tutkin elokuvaa, joka tapahtuu yhdessä tilassa ja sen draamallista rakennetta. Esimerkkielokuvana ja draama-analyysin kohteena on Sidney Lumetin ohjaama klassikkoelokuva 12 Angry Men (1957). Opinnäy-tetyössä keskityn pohtimaan, mitä draamallisia rakenteita yhdessä tilassa ta-pahtuva elokuva pitää sisällään. Käyn läpi lyhyesti kamarielokuvan historian, mikä toimii lukijalle historiallisena määritelmänä yhdessä tilassa tapahtuvalle elokuvalle. Se antaa tutkimusaiheelleni historiallisen raamin ja kertoo, että yhteen tilaan sijoitetulla draamalla on pitkät perinteet. Kamarielokuva voidaan nähdä kamariteatterin jatkumoa, ja tätä ilmaisumuotoa ovat hyödyntäneet monet tunnetut elokuvantekijät. Kamarielokuva-termiä käytetään nykyään harvoin. Elokuvan ilmaisumuodot ovat laajentuneet kamarielokuvien kulta-ajasta ja monipuolistuneet sitten 1900-luvun alun. Pohdin tässä opinnäyteyössä myös kamarielokuvan termin käyttöä. Esimerkiksi, voitaisiinko puhua nykyään yksitilallisesta elokuvasta. Kamarielokuvalla on teatteriin kytköksissä olevat perinteet ja se terminä viit-taa kamariin, eli huoneeseen. Tutkimukseni keskeinen johtopäätös on, että elokuvan päähahmo joutuu muuttumaan rajatussa tilassa. Kuten tämän opinnäytetyön esimerkkieloku-vassa 12 Angry Men, päähahmon on muutettava muut samassa tilassa olevat hahmot. Suljettu ja rajattu tila, missä elokuva tapahtuu, on samalla muutok-sen tila. Rajatussa tilassa hahmot joutuvat kohtamaan vääjäämättömän muu-toksen. Kun hahmot elokuvan lopussa pääsevät tilasta ulos, muutos on tapah-tunut, ja elämä on muuttunut lopullisesti. Draama-analyysin metodina käytän professori Raija Talvion Matkalla kohti-kirjan (2021) mukaista analyysia, jossa elokuva puretaan kolmeen näytökseen ja kahdeksaan jaksoon. Lopuksi vertaan analyysin tuloksia muutamien vertai-levien elokuvien kanssa.
- Eläin- ja lapsiesiintyjien toimijuus elokuvassa: Kolmen harjoituselokuvan prosessin reflektio(2025-07-27) Vuokkola, RoosaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTämä maisterin kirjallinen opinnäytetyö käsittelee lapsi- ja eläinesiintyjien toimijuutta elokuvataiteen kontekstissa kolmen harjoituselokuvan prosessin reflektion kautta. Työn keskeinen tutkimuskysymys on, millaisilla keinoilla elokuvaohjaaja voi rakentaa toimijuutta eläin- ja lapsiesiintyjille. Työn tavoitteena ei ole kysymykseen vastaaminen tyhjentävästi, vaan kysymyksen maaston tutkiminen ja kartoittaminen ohjaajan näkökulmasta.
- Kuvataideopettajan henkilöbrändin rakentaminen Instagramissa(2025-07-28) Muuri, GretaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTutkimuksessa tarkasteltiin kuvataideopettajan henkilöbrändin rakentamista sosiaalisen median palvelussa Instagramissa. Instagramiin perustettiin kuvataideopettajan hybriditili, jonne luotiin henkilökohtaista ja ammatillista sisältöä. Sisällön luomisessa käytettiin Instagramin sisältötyyppejä, kuten julkaisuja feediin, reels-videoita ja tarinoita. Tutkimuksessa selvitettiin millä Instagramin työkaluilla ja toiminnoilla kuvataideopettaja voi rakentaa henkilöbrändiään Instagramissa. Lisäksi tutkittiin miten aktiivinen Instagram-profiili vaikuttaa kuvataideopettajan ammatilliseen identiteettiin ja minkälaista sosiaalista vuorovaikutusta kuvataideopettaja kohtaa Instagram-tilinsä kautta. Tutkimuksen aineistona toimi Instagram-profiiliin toteutetut julkaisut ja niiden pohjalta ajalla 1.12.2024–28.2.2025 tehdyt havainnot. Tarkasteluväli tutkimuksessa oli kolme kuukautta. Tutkimuskenttä sijoittui verkkoon sosiaaliseen mediaan. Tutkimus oli netnografinen tapaustutkimus ja siinä tarkasteltiin tutkijan omaa sekä muiden toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta Instagram-tilillä. Aineisto tuotettiin ja tulkittiin tutkimuksen tekijän toimesta, mikä antoi tutkimukselle autoetnografisia piirteitä. Tutkimustulosten mukaan henkilöbrändin rakentaminen Instagramissa lisäsi kuvataideopettajan sosiaalista vuorovaikutusta työyhteisössä. Instagramissa aloitetut keskustelut siirtyivät digitaalisesta vuorovaikutuksesta kasvokkain tapahtuvaan ajatusten vaihtoon työpaikalla. Sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen näkyi myös työpaikan ulkopuolisissa ystävyyssuhteissa. Lisäksi henkilöbrändin rakentaminen Instagramissa syvensi kuvataideopettajan itsetuntemusta ja ammatillista identiteettiä. Julkaisujen postaaminen ja omien ajatusten näkyväksi kirjoittaminen selkeytti kuvataideopettajan ammatillista identiteettiä. Sosiaalisen median avulla rakennettu henkilöbrändi voi edistää kuvataideopettajan työllistymistä. Kuvataideopettajan työllistymismahdollisuudet ovat monenlaiset. Henkilöbrändin rakentaminen on mahdollisuus kuvataideopettajalle esitellä ja jakaa osaamistaan verkossa. Näkyvyys sosiaalisessa mediassa saattaa herättää mahdollisten työnantajien kiinnostuksen. Näin henkilöbrändin rakentaminen voi tehdä kuvataideopettajan näkyväksi työmarkkinoilla.
- Animaatiomaisen liikkeen kuvaaminen sarjakuvahahmossa(2025-07-30) Markoska, IrinaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisOpinnäytteessä tutkittiin animaatiomaisen liikkeen piirtämistä kaksiulotteiseen staattiseen sarjakuvahahmoon. Aluksi käsiteltiin, kuinka muissa taiteenlajeissa ollaan yritetty kuvata liikettä staattisessa kuvassa. Sitten käytiin läpi sekä animaation periaatteita, että sarjakuvateoriaa liikkeestä. Muut animaatiotekniikat, jotka käytiin läpi, olivat voimaviiva ja viivojen dynaaminen piirto. Sarjakuvateoriasta tutkittiin liikkeen merkkikieltä ja ruutusiirtymää. Aihetta taustoitettiin lukemalla sekä animaatio- että sarjakuvateoriaa liikkeestä. Tutkittiin animaattorin Glen Keanin ja sarjakuvataiteilijan Daan Jippesin piirroksia, joissa näkyi vahvasti animaatioperiaatteiden ja voimaviivan käyttö. Tutkittiin myös sarjakuvataiteilijan Osamu Tezukan sivuja, joissa puolestaan näkyi sarjakuvan liikkeen merkkikieli hyvin. Opinnäytteeni produktio on neljä sivua työn alla olevasta sanattomasta sarjakuvasta Taiger. Sarjakuva on modernin faabelin kaltainen tarina pesukarhuista ja tiikereistä, mikä pohjautuu kulttuuriseen appropriaatioon. Pesukarhut omivat tiikereiden raitoja ja tekevät tiikerinaamioita matkiakseen tiikereiden ulkonäköä. Produktion neljä sivua olivat Taigerin tarinan alusta, missä esitellään pesukarhut. Produktion tavoitteena oli piirtää hahmot eloisasti hyödyntämällä animaation periaatteita sekä sarjakuvan liikkeen merkkikieltä. Sarjakuvan sanattomuuden vuoksi oli kiinnitettävä erityisesti huomiota hahmojen asentojen ja ilmeiden selkeyteen. Tavoitteena oli myös pohtia, kuinka monella ruudulla kuvaa tiettyä liikettä. Lopputuloksena sivuista välittyi animaatiomaista tunnetta, koska hahmot piirrettiin vahvoilla voimaviivoilla ja asennot oli ruuduissa piirretty niin, että lukija lukee ne ikään kuin animaatiomaisena liikkeenä. Liikkeen esittämistä on tutkittu paljon sekä animaatiossa että sarjakuvassa, mutta animaation tekniikan käyttämistä sarjakuvassa ei ole tutkittu varsin paljoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, kuinka sarjakuvaa voi piirtää uudella tavalla. Sarjakuvassa ruudut tarjoavat animaation freimien kaltaista pohjaa, jolloin animaatiomaista liikettä voi kuvata vielä vakuuttavammin kuin yksittäisessä staattisessa kuvassa.
- Ruumiiden väli – elokuvaäänen poetiikasta(2025-07-31) Piikkilä, PääskySchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisOpinnäyte esittää, että elokuvan ymmärtäminen ensisijaisesti representaationa ei ole riittävä tapa hahmottaa sitä, miten elokuva tuottuu ja mitä se tuottaa. Opinnäyte tarkastelee elokuvaa luovana, muotoutuvan kielen prosessina, jonka taiteellinen tekijyys muodostuu usean taiteellisen toimijan yhteisessä vuorovaikutteisessa työskentelyssä. Opinnäyte seuraa Michel Chionin esitystä elokuvasta audio(logo)visuaalisena taideteoksena ja hahmottelee ajatusta elokuvasta prosessissa näiden elementtien yhteismuotoutumisena. Opinnäyte kysyy: ”Mitä muotoutuvan elokuvan kieli on ja miten se toimii?” sekä ”Millä tavoin hahmottomuuden ajatus haastaa ja monimutkaistaa elokuvaa suljettuna rakenteena ja miten tämä liike avaa suuntia erilaisen elokuvallisen ajattelun muodostamiseen?” Opinnäyte käyttää Elizabeth Adams St. Pierren kehittelemää postkvalitatiivista lähestymistapaa tutkimukseen, jossa tutkimusta ohjaavatkin valmiiden metodien sijaan filosofiset käsitteet ja teoria. Tutkimus esittää, että elokuva-kielen keskeinen ominaisuus on sen jatkuva poeettinen muuntuvuus, joka muodostaa yhteisen pinnan sen eri elementtien kosketukselle. Elokuva-ajattelun prosessi seuraakin tätä samaa hahmottomuuden ja muuntuvuuden periaatetta ennemmin kuin representaation periaatetta.
- Monstruous Solidarities – Curating at the End of the World(2025-07-08) Heikka, AvrenoSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisThe purpose of my essay-based thesis is to examine the emancipatory and revolutionary political possibilities related to art, the art world, and curating in the midst of the climate crisis. I outline a materialist analysis of the socio-political relations of the art field using the (art) sociological theories of Pierre Bourdieu, the art philosophical essays of Boris Groys and the art theoretical essay of Andrea Fraser. I also examine the future scenarios presented by Wainright & Mann in their book Climate Leviathan about how humanity will react as the climate crisis progresses, and what the ideal political formation would be as we strive towards ecosocial justice. In my essay, I speculate on what kind of monster or monsters we could conjure up against the “Climate Leviathan” and other fascist and capitalist monsters presented by Wainwright & Mann. Finally, I examine how the practice of curation participates not only in the production of knowledge but also in the production of subjectivity. I propose that curators and other art workers can engage in prefigurative politics in their own practices and organizations to enable and support the emergence of “monstruous” subjectivities that prioritize solidarity, democratic decision-making, and interdependence in contrast to hierarchy, competition, and atomized individuality.
- Länsimaisen kuvataiteen historian, kuluttajuuden historian ja luontosuhteen kolmiyhteys: Esimerkki länsimaisen kuvataiteen historian eko- / biosentrisestä luennasta(2025-07-31) Maaniittu, MikaelSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisOpinnäytetyö tutkii millä tavoin antroposentrisyys ja konsumerismi ilmenevät länsimaisessa kuvataidehistoriassa, ja miten tämä ilmentää luontosuhteen muutoksia länsimaissa. Se tarkastelee konsumerismin ja länsimaisen kuvataiteen yhteistä historiaa, sekä konsumerismin ja länsimaisen kuvataidehistorian ilmiöiden vaikutusta länsimaiseen luontosuhteeseen. Tutkimus kiinnittää huomiota siihen, millaisia arvoja (itseisarvo, esinearvot) eri aikojen kuvataide ilmentää suhteessaan toisenlajisiin, ja milloin tapahtui muutoksia näissä arvottamisissa. Tutkimusaiheessa on siis kolme ulottuvuutta, joiden vaikutuksia toisiinsa tutkimus tarkastelee: 1) länsimainen kuvataiteellinen ilmaisu ensimmäisistä agrikulttuureista lähtien, 2) konsumerismin kehitys ja 3) länsimaisessa kuvataiteessa ilmenevät luontosuhteen muutokset. Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja määrällinen eklektinen tutkimus. Se on laadullista ja määrällistä tutkimusta eklektiseltä pohjalta. Tutkimus on laadullista, sillä se tarkastelee taiteen kuvastojen kannattelemia arvoja (itseisarvo, esinearvot) ja arvottamisen tapoja. Se on määrällistä, sillä se tarkastelee taiteellisten ilmiöiden diskursseja, jotka esiintyvät trendeinä ja megatrendeinä. Tutkimus on täten myös visuaalisen diskurssin tutkimus. Tutkimus on myös teemoitteleva tutkimus, sillä lopussa havainnot on teemoiteltu. Tavoitteena on etsiä eko-/biosentristä tapaa lukea länsimaista kuvataidehistoriaa; sellaista, joka kiinnittäisi kriittistä huomiota antroposentrisyyden ja konsumerismin ilmenemiseen kuvataiteissa läpi länsimaisen historian, sekä kuvataiteissa esiintyviin luontoon liitettyjen arvojen ja arvottamisen tapojen muutoksiin. Visuaalisen kulttuurin suhteen tarkasteltava aihealue on rajattu toisenlajisiin. Tutkimus ei käsittele esim. maisemataiteessa ilmenevää luontosuhdetta. Tarkasteltavien aikakausien puolesta tutkimus keskittyy 1) ensimmäisten suurten agrikulttuurien aikaan sekä 2) aikaan länsimaiden uuden ajan alusta kohti modernin ajan loppua. Tutkimus ei pyri olemaan kaikean kattava, vaan tekee yleisen katsauksen aiheeseen ja ilmiöihin eko-/biosentrisiä näkökulmia etsiessään. Loppuyhteenvedossa on teemoiteltu tunnistettuja keskeisiä ilmiöitä ja muutoksia länsimaisen kuvataiteen visuaalisissa diskursseissa suhteessa konsumerismin ja antroposentrisyyden kehitykseen. Teemoiteltuna ovat myös tutkimuksessa esiin nostetut bioottisen maailman komponentteihin liittyvät arvot ja arvottamisen tavat, jotka länsimaisissa kuvataiteellisissa tuotteissa ja länsimaisissa kuvataiteeseen liittyvissä ilmiöissä on havaittu.
- Sortuva muotokuva – kertomuksia muotokuvaamisen epäkohdista ja utopioista(2025-07-29) Arvilommi, HennaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTässä opinnäytetyössä tarkastellaan muotokuvaamisen etiikkaa. Aiheen valinta kumpuaa kirjoittajan omakohtaisista kokemuksista valokuvaajana ja kuvattavana sekä niiden pohjalta syntyneestä tarpeesta tarkastella muotokuvaamista kriittisestä näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikka. Freiren mukaan jokainen vuorovaikutustilanne, jossa yksilöä estetään toteuttamasta ihmisyyttään, on sortotilanne. Ratkaisuksi hän esittää tiedostavaa toimintaa sekä dialogisuutta: tasa-arvoista kohtaamista, jossa tilanteen osapuolet säilyvät aktiivisina toimijoina. Tässä tutkielmassa sovelletaan ajatuksia sorrosta, dialogisuudesta ja toimijuudesta muotokuvaamisen kentälle. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia muotokuvaamisen prosessin epäkohtia ilmenee kuvattavien kertomuksissa? Miten muotokuvaamisen prosessi voi sortaa kuvattavaa? Millaisia ovat muotokuvaamisen toiveikkaammat utopiat kuvattavien kertomusten perusteella? Epäkohtien tarkastelun tavoitteena on tunnistamisen kautta luonnostella pohjaa eettisemmille käytänteille. Opinnäytetyö on toteutettu monimenetelmällisesti: se yhdistelee feministisen tutkimuksen muutoshalukkuutta, autoetnografian omakohtaisuutta sekä narratiivisen tutkimuksen kerronnallisuutta. Narratiivista tutkimusta voidaan pitää kertomuksena itsessään – tutkielmassa vuorottelevat erilaiset puhujat ja kerronnan tavat. Lisäksi kirjoittajan omakohtainen ääni kietoutuu osaksi muuta aineistoa, mutta painotus on muiden kokemuksissa. Kerronnallinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui neljä vapaaehtoista henkilöä maaliskuussa 2025. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset osoittavat muotokuvaamisen prosessin eettisiä epäkohtia erityisesti vuorovaikutuksen puutteessa ja valokuvauksen esineellistävässä taipumuksessa. Lisäksi työssä päädytään tarkastelemaan kriittisesti nykyistä valokuvan tekijänoikeuslakia kuvattavan oikeuksien kannalta, sillä se ei tunnista kuvattavan oikeutta omaan itseilmaisuunsa. Teorian valossa muotokuvaamisen prosessi sisältää myös herkästi tilanteita, jotka täyttävät Freiren sorron määritelmän. Vaikka aineisto on suppea, se antaa viitteitä muutostarpeista yksilön, opetuksen ja lainsäädännön tasolla. Ratkaisuksi työssä ehdotetaan entistä dialogisempaa lähestymistapaa sekä kerronnallisuuden kuvittelua osana eettisesti vastuullista muotokuvaamista.
- The Agency of Sequins: A New Materialist Perspective on an Embroidery Embellishment over Three Eras of Fashion History and One Speculative Future(2025-07-31) Stafford, FanniSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisSequins, often found worn in festive contexts, are a significant source of microplastics, contributing to suffering in human, animal, and plant organisms. This artistic master’s thesis has the objective of exploring the agency of sequins through embroidered, wearable art, alongside attempts to craft sequinned wearable artefacts that are less environmentally harmful. This practice-led research consists of the artistic part of making wood-based nanocellulose bio-sequins and subsequently using them in the process of embroidering four historically – and one speculative future – inspired reiterations of a personally impactful pink 1990s headband. The headbands were embroidered using haute couture methods. The theoretical, written part of the thesis attempts to verbalize the practice-led understanding of the agency of sequins. This transdisciplinary artistic master’s thesis is stitching together research from the fields of material culture, cultural history, fashion history, conservation, and chemistry, with the core theoretical framework consisting of new-materialist studies and affect theory. The research suggests that sequins, as inanimate object participants – are exhibiting affective, social, economic, as well as environmental agency, which manifests in complex conglomerate capacious groups – assemblages – consisting of both humans and non-humans. It is argued that the typical plastic sequins with shiny, metallic foil surfacing often evoke light, joyful affects. It is observed that the bio-sequins produced as part of this thesis differ in terms of agency from plastic sequins both with their material properties as well as with their more carnal affectivity. The thesis suggests that this is possibly due to the embodied sensations evoked by the compostable matter in relation to the eventually disintegrating organic human body. While it was concluded that the non-reflective bio-sequins produced as part of this master’s thesis are perhaps not viable replacements for the plastic variety, they, as part of this artistic research, help to reflect the complex agency of sequins, as well as biomaterials in general.
- Minun Étretat – Kerroksellinen paikkakokemus(2025-07-29) Lauritsalo, NormaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisOpinnäytetyö koostuu paikkaa ja kokemusta tarkastelevasta teoriaosuudesta sekä taiteellisesta produktiosta. Taiteellinen työ tutkii sitä, miten ilmentää henkilokohtaista paikkakokemusta Étretat'sta, rankalaisesta kylästä ja sen rannikosta tekstiilimalliston muodossa. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy viisiosainen tekstiilimallisto, joka sisältää kolme peittoa ja kaksi tyynynpäällistä. Jacquard-tekniikalla kudotut tekstiilit sijoittuvat käyttö- ja taidetekstiilien välimaastoon. Teoriaosuudessa paikkaa tarkastellaan fenomenologiaa, humanistista maantiedetta sekä genius locin käsitettä että paikan tunnelmaa. Kysymykseen etsitään vastausta myös ajallisuuden, ihmisen ja paikan välisen yhteyden, sekä aistikokemusten, tunteiden sekä muistin että mielikuvituksen kautta. Visuaalisessa analyysissa tutkitaan Claude Monet' n maalauksia, James Turrellin valoinstallaatiota seka Maija Lavosen tekstiiliteosta paikkakokemuksen, tunnelman sekä paikan hengen näkökulmasta. Lisäksi tekstiilin tarinallisia keinoja ja paikan esittämistä pohditaan tekstiilitaiteilija- ja suunnittelija Elina Heleniuksen kanssa keskustellen. Taiteellisessa työskentelyssä tarkastellaan tekijän henkilokohtaista suhdetta Étretat'aan ja sen rannikkoon. Taiteellinen tutkimus pohjautuu Étretat'n rannikolla vuonna 2016 koettuihin kokemuksiin seka muistinvaraisiin vierailuihin yhdeksän vuoden ajalta tähän päivään saakka. Produktiossa lähestytään paikkakokemusta valokuvia tarkastelemalla sekä värillisiä tunnemuistoja serigrafiamonotypian avulla visualisoiden. Lopuksi kerroksellinen paikkakokemukemus kootaan materiaalien, värien ja kuderakenteiden sekä kuosien avulla yhtenäiseksi tekstiilimallistoksi. Paikkakokemus on jokaiselle omansa. Yksilölliseen paikkakokemukseen vaikuttavat kokijan tausta, paikassa koetut tapahtumat, aika, paikan henki ja paikassa koettu tunnelma. Opinnäytetyö avaa paikkakokemuksen henkilökohtaisuutta, kokemuksen ja paikan luonnetta ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tekstiilimallisto tallentaa tekijän yksilölliset moniastilliset kokemukset ja esittelee kudotun version Étretat'n moniaistillisesta paikkakokemuksesta.
- Kasviperäisiin ruokavalintoihin kannustava julistesarja(2025-07-31) Gustafsson, MalinSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisOpinnäytetyöni on julistesarja, jonka tavoitteena on kannustaa ja innostaa kohti kasviperäistä ruo-kavaliota. Julisteet on toteutettu yhdistelmällä valokuvaa ja typografiaa, mutta huomiota on kiin-nitetty myös julisteiden sanallisiin valintoihin sekä yleisesti käytettyyn äänensävyyn. Tavoitteena on ollut luoda sarja julisteita, jotka valjastavat käyttöön monipuolisesti erilaisia visuaalisen vies-tinnän keinoja luodakseen kasviperäisestä ruokavaliosta houkuttelevan vaihtoehdon. Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osioista, jotka ovat aihetta taustoittava kirjallinen osuus sekä tai-teellinen produktio-osuus. Kirjallisessa taustatutkimuksessa perehdyn kasviperäisen ruokavalion käsitteeseen, selvitän kasviperäisen ruoan merkitystä kestävän tulevaisuuden kannalta ja tutkin vas-tuullisten brändien visualisointia ja brändäämistä. Lisäksi teen visuaalista analyysia kansainvälisten kasviperäisten elintarvikebrändien brändi-identiteeteistä sekä kasviperäiseen ruokavalioon kannustavien yhteiskunnallisten kampanjoiden visuaalisista ilmeistä. Produktion osuudessa esittelen produktion lähtökohdat ja rajaukset, käyn läpi kronologisesti produktion tärkeimmät työvaiheet sekä esittelen valmiin julistesarjan. Lisäksi lopuksi arvioin myös produktion onnistumista suhteessa asettamiini tavoitteisiin sekä pohdin miten sitä voisi mahdollisesti kehittää ja jatkojalostaa laajem-massa viitekehyksessä.
- Nobody Else Can Give You An Education: An Introspective Study on Self-Efficacy in 3D Animation(2025-07-30) Pakarinen, IlonaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisThe ability to complete a creative project or task is influenced by an individual's belief in themselves. A creative must have high self-efficacy to believe in their ability to perform in a given task. A lack of self-efficacy can fuel self-doubt, which results in poor performance and failure. Self-efficacy can be regained through the process of mastery experiences, where one performs a task to successful completion. Authors who advocate for the use of creativity in self-improvement, discuss the necessity for individuals to achieve higher self understanding in the face of rapid technological advancements. As daily life becomes more uncertain, individuals with high self-trust are more likely to be able to achieve success because of their ability to process ambiguity. This thesis explores the impact of autoethnography on creative self-efficacy in 3D animation. Reflective journaling and systematic self-observation is used during the production of two short animations to assess levels of self-efficacy. Thematic analysis was used to find three core themes which discuss the impact of self-observation on self-efficacy.
- Vakava juusto: Elokuvaohjaajan huono maku?(2025-07-24) Jakkila, MagdaleenaSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTutkin huonoa makua tekijän näkökulmasta, ja pyrin ymmärtämään omia intuitiivisia valintojani elokuvaohjaajana. Taustoitan historiani aikaisemmassa ammatissa kuvataiteilijana ja korvesta kotoisin olevana eurodance-humputtajana. Estetiikanteorioiden kautta lähestyn makua taiteellisfilosofisena kysymyksenä, ja yksilön kokemuksen kautta. Sosiologian avulla avaan yksilön makukarttaan vaikuttavia tekijöitä luokkaan ja kulttuuriseen pääomaan perehtymällä. Avaan muutamaa huonon maun alalajia, kitschiä, roskaa, campia ja juustoa. Pohdin makua ensin kokijan ja sitten tekijän näkökulmasta, sillä tekijällä on aina taustallaan ensin kokemushistoria ja sitä myötä käsitys mahdollisesta viitekehyksestä. Tekijän makuun paneutuessa sivuan elokuvaohjaajien Ed Woodin, John Watersin ja Kenneth Angerin elokuvia ja niistä välittyviä huonon maun kategorioihin kuuluvia elementtejä. Pohdin sopimattomien asioiden yhdistelyä elokuvan tekemisen prosessissa, esimerkiksi viihteen ja esoterian. Lopulta avaan taiteellisen opinnäytteeni Astro TV -lyhytelokuvan prosessista tehtyjä huomioita työryhmätyöskentelystä, omista temaattisista ajatuksista suhteessa pateettisuuteen ja naiiviuteen, ja työskentelytapoja astrologian parissa. Huono maku kapinoi eri tavoin, joko aktiivisesti tai vain olemassaolollaan kulttuurieliittiä vastaan: shokeeraavuuden lisäksi lapsekas innostuminen ja ylitseampuva iloitseminen kapinoi akateemista viileyttä vastaan. Tunnistan oman työskentelyni lähtökohtia innosta käsin ja hyväksyn itseni vakavana juustona. Maistui se miltä tahansa.
- Commissioned animation production process: Animation as a part of musical experience(2025-05-28) Huttunen, JasminSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisThis thesis explores the process of creating pre-rendered animations for a live electronic music event. The thesis project was based on a commission to produce visuals for Pannuhuone, a student-organized DJ event held on 25.04.2024 in Vaasa, Finland. The aim was to examine how animated visuals can contribute to the atmosphere and audience experience at a music event, even when not directly synced to the music. Two looping animations were created and projected on the walls at the event: a longer, narrative-style main animation and a shorter, supporting visual piece. The thesis topic was chosen because most visuals in DJ events are typically reactive and controlled live by VJs (Video Jockeys). This thesis takes a different approach by exploring whether pre-rendered animations can be used instead, and how they should be designed to create the intended mood and emotional impact. The project also served as a personal learning opportunity to improve animation skills, experiment with a personal art style in motion, and gain experience working with a real commissioned project. The research was carried out through a practice-based artistic method, meaning the creative process itself was used as the main way to explore the research topic. The thesis also includes a supporting literature research section that provides a brief background on how visuals and animation have been used historically and currently in music events. The practical phase of the thesis project involved the whole animation process from start to end: concept development through collaborative mood boarding, asset creation in Procreate, and animation using Adobe After Effects and Procreate Dreams. The full process, including setup and testing for the event display, was documented and self-reflected upon. Despite some technical difficulties with the event setup, the final animations were successfully presented at the event. Audience feedback, collected via survey and personal interactions, indicated a positive reception of the visuals, confirming their success in creating a dynamic and immersive atmosphere with the music. The outcome of the research indicated that pre-rendered visuals can support and enhance an electronic music event when they are designed with thematic and emotional coherence, flexible rhythm, and strong visual identity. Future research could explore how different visual styles or timing choices affect emotional engagement, or involve deeper audience research, conducting larger-scale surveys or observational studies offering more reliable data on how audiences emotionally and psychologically respond to different visual elements during music events. The 26-minute main animation can be viewed on YouTube from the link https://youtu.be/5T_p2vwmjkQ?si=aqVBA_pCJN8PaTiS. It was posted on 3.9.2024. The music playing in the video was not played at the Pannuhuone DJ event but was made afterwards specifically for the animation by DJ samajane, who also played at the event.
- Provokatiivisuuden äärellä — Kuvataideopettajien kokemuksia epäsopivan ilmaisun kohtaamisesta kuvataidetunnilla ja toimintatapoja sen käsittelyyn(2025-06-30) Jaakkola, TuomasSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTässä taiteen maisterin opinnäytteessä tarkastellaan kuvataideopettajien kokemuksia epäsopivan taiteellisen ilmaisun kohtaamisesta. Tutkielma lähtee liikkeelle opinnäytteen tekijän omista havainnoista ja ammatillisen kehittymisen halusta hankalaksi koetuissa tilanteissa, joita kuvataideopettajat usein kohtaavat. Tutkielma kytkeytyy Kiilin (2009) ja Koivurovan (2010) väitöskirjojen käsitteisiin kielletyistä sekä torjutuista ja toivotuista kuvista, joiden kautta kuvataan sitä, miten epäsopivuus muodostuu kuvataidetunnin sosiaalisessa tilassa pääasiassa oppilaiden näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on luoda katsaus siihen, miten kuvataideopettajat määrittelevät epäsopivan taiteellisen ilmaisun, mitkä asiat sen muodostumiseen vaikuttavat, millaisia kohtaamiset sen kanssa ovat ja miten he toimivat näissä tilanteissa. Tavoitteena on mahdollistaa kollegiaalista keskustelua, jossa kuvataideopettajat voivat jakaa toisilleen kokemuksiaan ja keinojaan epäsopivan kohtaamiseen. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat millaisia sopivan ja epäsopivan ilmaisun rajoja kuvataideopettajat kokevat kuvataidetunnilla sekä miten kuvataideopettajat toimivat kohdatessaan epäsopivaksi kokemaansa ilmaisua. Opettajan profession kehitystä, kouluinstituution arvoja ja kuvataidekasvatuksen muuttuvia paradigmoja tarkastellaan opettajien epäsopivuuden kokemuksen muodostumiseen vaikuttavina tekijöinä. Aineisto koostuu neljän yhtenäiskouluissa ja lukioissa toimivan kuvataideopettajan kanssa käydyistä keskusteluista, joista yksi toteutettiin ryhmäkeskusteluna ja toinen yksilöhaastatteluna. Keskusteluaineisto analysoitiin Straussilaisen Grounded theory -menetelmän mukaisesti teemoittelemalla ja kategorisoimalla aineistosta nousevia käsitteitä, joiden kautta luotiin aineistolähtöinen tutkimuskysymyksiin vastaava teoria. Aineiston analyysissä havaittiin, että kuvataideopettajien kokemus epäsopivuudesta muodostuu taiteellisen ilmaisun vapauden ajatuksen ja opettajan professioon kytkeytyvän arvokasvattajan roolin ristipaineessa. Taiteellinen vapaus mahdollistaa itseilmaisun, kasvun ja kokeilun. Arvokasvatus rakentuu lakien, säädösten ja kouluinstituution yhteisten arvojen varaan. Epäsopivan rajan määrittelyä ei nähdä sensuurina, vaan tilannesidonnaisena harkintana, jossa rajanveto on sekä pedagoginen että eettinen teko, jolla pyritään varmistamaan yksilön vapaus ja keskinäinen kunnioitus kaikille turvallisessa tilassa. Tutkielma tarjoaa katsauksen kuvataideopettajien käsityksiin epäsopivan rajan määrittelystä ja merkityksistä sekä käytännön keinoja käsitellä ja kohdata epäsopivaa ilmaisua koulun arjessa. Se voi toimia pohjana laajemmalle kollegiaaliselle keskustelulle, jossa opettajat voivat jakaa kokemuksiaan ja reflektoida niitä muiden kanssa arvokasvatuksen ja taiteellisen vapauden näkökulmasta.
- Unet ja unen logiikka elokuvassa(2025-07-07) Coker, JamesSchool of Arts, Design and Architecture | Master's thesisTämä maisterinopinnäyte tarkastelee unen logiikan ja elokuvakerronnan välistä yhteyttä erityisesti elokuvaleikkauksen näkökulmasta. Lähtökohtana on henkilö- kohtainen kokemus ja unien merkitys luovassa prosessissa: kuinka unet, kokemuk- set ja muistot voivat ilmentyä elokuvakerronnassa. Tutkimus nojaa Walter Murchin ja Barbara Creedin unen ja elokuvan yhdistäviin teorioihin sekä vertailee unen ja elokuvan kerronnallisia rakenteita. Työssä analysoidaan kolmea elokuvaa - The Long Day Closes (Terence Davies, Päivä painuu mieleen, 1992), Meshes of the Afternoon (Maya Deren, 1943) ja Mulholland Drive (David Lynch, 2001) - jotka käsittelevät unen logiikkaa eri tavoin. Lisäksi esitellään Henry Baconin teorian pohjalta taide- ja valta- virtaelokuvan eroja sekä tapoja, joilla elokuva voi välittää subjektiivisia tiloja, tunteita ja fantasioita. Elokuvan ja musiikin rinnastaminen avaa näkökulmia ei-kielelliseen kommunikointiin, jossa merkitykset syntyvät aistimellisesti ja intuitiivisesti, kuten unissa. Tässä yhteydessä hyödynnetään myös Asta Raamin intuitiotutkimusta, joka auttaa ymmärtämään taiteellista, monikerroksista tiedonkäsittelyä, ja luovan prosessin ei tietoista ulottuvuutta. Lopuksi opinnäyte reflektoi, kuinka unen logiikka ja intuitio on ohjannut omaa luovaa prosessiani elokuvaleikkaajana.