[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS

Permanent URI for this collection

Tästä kokoelmasta löydät ARTSin kandidaatintöitä viitetietona. Opinnäytetyön kokotekstiä voi tiedustella ao. laitokselta. Mikäli työn tekijä on antanut luvan e-julkaisemiseen, työ on saatavissa kokotekstinä pdf-muodossa.

The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).

Browse

Recent Submissions

Now showing 1 - 20 of 1425
  • Item
    Taiteen kandidaatin opinnäytetyö
    (2023) Törmänen, Aappo; Peltonen, Elina; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hyötyläinen, Ilona
    Tämä tutkielma on itsereflektioon pohjautuva kokonaisuus, jossa paneudun laaja-alaisesti produktiivisen opinnäytetyömallistoni prosessiin aina työn alkupuolen keskeneräisistä aineettomista lähtökohdista enemmän konkreettisiin, materialisoituneisiin vaatteisiin. Tutkielman fokus on lähtökohtaisesti tavassa löytää muodin piiristä jotain omaa ja myötäsyntyistä, sekä osittain halusta tunnistaa, sekä torjua oppimiani ja itselleni sopimattomia muodillisia konventioita. Paneudun myös ohuesti reflektoimaan vallan sekä väkivallan suhdetta mallistooni.
  • Item
    User[120920241900]
    (2024) Rantanen, Ossi; Peltonen, Elina; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hyötyläinen, Ilona
    Opinnäytteeni fyysinen osuus, on seitsemänosainen vaatemallisto, jonka prosessia ja lopputulosta käyn läpi tässä tekstissä. Työskentelymetodini pyörivät digitaalisen kaavoituksen, 3D-mallintamisen, sekä perinteisempien vaatteiden, ja asusteiden valmistusmenetelmien välisessä limbossa. Visuaalinen taustatutkimukseni on henkilökohtaista empiiristä tutkimusta viime vuosien ajalta, joista on kuratoitu ajankohtaisimmat otokset. Kirjallinen taustatutkimukseni pohjautuu irrallisiin tekstilähteisiin. Keskiössä opinnäyte käsittelee ihmisen genetiikan hyväksikäyttöä ja yksityisyyden rajojen häipymistä, ja tätä muutosta vastaan taistelemista. Edellä mainitun ulkopuolella kaikki ideat ja yksityiskohdat ovat lähinnä irrallista ajatuksenvirtaa, joka on loppua kohden harsittu yhteen. Vaatteellisella tasolla pyrin löytämään mallistooni jonkunlaista tasapainoa vetämällä kiintopisteen kotivaatetukseen ja kotiin liittyviin objekteihin.
  • Item
    Sähköiset soundit - Luovan studiotyöskentelyn erityispiirteitä muotoilun näkökulmasta
    (2024) Hyyppä, Tomi; Puintila, Simo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
    Ääni on temporaalinen, aineeton media, jonka hallinta on oma taitonsa. Audioalan studiotyöskentelyssä käytettävät laitteistot ja elektroakustiset instrumentit toimivat rajapintana äänen tuottamisessa ja muokkaamisessa. Äänenmuokkaus tapahtuu lähes aina reaaliaikaisesti, jolloin käyttäjän kokemus yhteydestä laitteen ja työstettävän materiaalin välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tässä työssä tutkittiin, mitkä tekijät auttavat audioalan ammattilaisia luovassa työssä, joka tapahtuu äänistudiossa monilaiteympäristössä. Keskeisiä kysymyksiä olivat, mitkä työskentely-ympäristön piirteet sekä käytettyjen laitteiden ja niiden käyttöliittymien ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä. Tutkimukseen osallistui kolme audioalan ammattilaista, joita haastateltiin ja joiden työskentelyä äänen parissa havainnoitiin. Lisäksi käytin tutkimuksessa hyödyksi omaa osaamistani sekä pitkäaikaista työkokemustani alalta. Haastatteluaineiston pohjalta tärkeiksi tekijöiksi nousivat erityisesti laitteiden käytön välittömyys ja selkeys. Käyttöliittymien olennaisiin ominaisuuksiin kuului myös se, kuinka laite viestii toimintonsa ulospäin ja millainen vaste ja karakteri - niin haptinen kuin äänellinen - laitteella on. Haastatteluissa nousivat esiin myös työtilojen selkeyden ja häiriöttömyyden tärkeys. Työn lopussa esitetään aineiston teemoihin pohjautuvia pohdintoja ja ohjaavia kysymyksiä, jotka voivat toimia suuntaviittoina musiikki- tai audiolaitteen suunnittelussa.
  • Item
    Generative AI & 3D CAD Design - An expert interview study on the feasibility of integrating 3D CAD AI tools within Aalto University’s School of Art, Design, and Architecture
    (2024) Zuromskis, Vilis; Jeong, Rebecca; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Person, Oscar
    Artificial intelligence (AI) is a technology that allows computers and machines to imitate human intelligence and problem-solving abilities, potentially revolutionizing digital design processes. Generative AI, a subsection of this technology, can produce supposedly original content by training on a large dataset of examples and then controlled by users through textual inputs. In the context of three-dimensional (3D) computer-aided design (CAD), generative AI allows designers and engineers to produce novel and intricate geometries. Many believe that adopting and further advancing this technology could speed up and streamline design production processes that are considered laborious or challenging for human users. However, it is important to recognize the prerequisite knowledge required and understand the potential risks of carelessly engaging with generative AI. This study aims to explore the current state of generative AI adoption at Aalto University's School of Art, Design, and Architecture, further referred to as Aalto ARTS, and potentially uncover shortcomings or hindrances holding back the successful use of this technology. The goal is to understand the key requirements for implementing generative AI in design education and whether the current level of 3D CAD education is sufficient for successful adoption of this technology. This purpose differs from other studies in that it focuses solely on the current situation at Aalto ARTS rather than design education as a whole, providing valuable insights for those interested in participating in shaping the future of Aalto design education. The research methodology relies on qualitative methods, primarily focusing on semi-structured interviews with educators employed by Aalto University to gather relevant, in-depth insights. The study focused on a design bachelor's program with two groups of educators interviewed: direct educators—professors and teachers—and indirect educators—workshop masters and industry professionals employed by Aalto University to assist design students. Thematic analysis and In-Vivo coding were used to analyze the data, ensuring a comprehensive interpretation of the interviewees' insights. Despite the study's focus on two groups of educators, the findings offer significant insights into the current adoption of generative AI and the overall state of 3D CAD education at Aalto ARTS. The research identified two future roles for generative AI that will affect 3D CAD and the overall digital design space. Furthermore, the research revealed the current state of 3D CAD education as well as the requirements for successfully integrating generative AI tools into Aalto design education. Most notably, the lack of 3D CAD proficiency among design students currently prevents the use of generative AI tools. While there are some who express interest in generative AI, the overall situation indicates that neither students nor teachers are ready for this technology. These findings provide a nuanced understanding of how the 3D CAD proficiency level and overall digital design mindset can affect the future adoption of generative AI technology. The study's findings reveal not only the potential future roles of generative AI in the design space and their implications, but also the need for an improvement in Aalto design students' proficiency and understanding of 3D CAD. The research suggests that design educators should prioritize enhancing students’ problem-solving skills along with uplifting their overall perception and comprehension of different product production methods. Furthermore, promoting engagement with modern digital design tools and fostering workflow within the digital space itself has the potential to produce more technology- and future-conscious designers. These insights offer a tangible overview of the shortcomings and areas of improvement for future digital design education, contributing to a broader understanding of the requirements for a successful generative AI implementation in the context of 3D CAD.
  • Item
    Apatiittiposliini - Materiaalitutkimus suomalaisen apatiitin käytöstä savimassassa
    (2023) Heiskari, Kirsikka; Lautenbacher, Nathalie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Yau, Noora
    Kandidaatintutkielmani on keramiikan materiaalitutkimus aiheesta posliinimassan kehitteleminen hyödyntäen suomalaista apatiittia ainesosana. Materiaalitutkimus pohjautuu luuposliiniin, tarkoituksena kokeilla luoda luuposliinille vaihtoehto, joka ei sisällä eläinperäistä materiaalia, luujauhetta. Koska apatiitilla on luujauhetta muistuttava kemiallinen rakenne, apatiitti on valikoitunut luujauheen korvaajaksi tässä materiaalitutkimuksessa. Materiaalitutkimukseni pitää sisällään yhteensä kymmenen valusavikoesarjaa. Koesarjoissa on pyritty löytämään resepti, jolla onnistuttaisiin saamaan aikaan korkealle poltettava massa ja esineeseen läpikuultavuutta. Valkoisuuden tavoittelusta tässä posliinimassassa on luovuttu, sillä se ei sovellu apatiitin luonteeseen. Apatiitti sisältää rautaa ja kalsiumia, jotka molemmat luovat massaan ominaisväriä. Tutkielman puitteissa en onnistunut saavuttamaan korkeita lämpötiloja kestävää koesarjaa, mutta sain viitteitä materiaalin käyttäytymisestä ja haasteista. Tutkimusta pitäisi jatkaa eteenpäin, jos haluaisi saavuttaa hyvin toimivan massan keramiikan valmistukseen.
  • Item
    Unmasking the Playground — How Cognitive Biases Fuel Dark Design Patterns in Casual Mobile Games
    (2024) Gainska, Margo; Sanchez, Camilo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Joseph, Antony William
    This bachelor’s thesis investigates the interplay between cognitive biases and dark design patterns in casual mobile games. Dark design patterns refer to manipulative strategies in websites and apps that lead users to take unintended actions, often at the expense of transparency and user control. While ethical considerations of dark design patterns in casual mobile games have been explored, the deeper understanding of how these patterns utilise human cognition remains unclear. The study employs a combination of theoretical analysis and empirical investigation, drawing on cognitive psychology and user experience design to deepen the understanding of the mechanisms behind dark design patterns in mobile games. The research involves thematic semi-structured interviews with regular mobile game players. Key findings reveal that monetary patterns such as hidden costs and pay-to-win mechanics are more readily recognised by players compared to social or temporal patterns. Players' awareness levels vary, with many expressing frustration and annoyance at the manipulative nature of these patterns. Loss aversion emerges as a predominant cognitive bias exploited by dark design patterns, particularly in monetary contexts. The thesis contributes to responsible design practices and aims to empower users by increasing awareness of dark design patterns and their underlying cognitive biases. It calls for more in-depth discussions about ethical design practices and potential regulatory measures to mitigate the negative impacts of dark design patterns in mobile gaming.
  • Item
    Merkittävän väliaikaisen rakentamisen ilmiö - esimerkkikohteena: Allas Sea Pool meriuimala
    (2024) Kronlöf, Sirre; Pääkkönen, Jere; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem
    Kandidaatin tutkielman lähtökohtana on tutkia ja määritellä uudentyyppisen merkittävän väliaikaisen rakentamisen ilmiötä, Eteläsatamassa sijaitsevan esimerkkikohde Allas Sea Pool – meriuimala hankkeen kautta. Työssä myös pohditaan menetelmän tulevaisuutta. Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuustutkimus, jossa käsitellään Suomen rakennuslakia, Helsingin kaupunginhallituksen ja kiinteistölautakunnan päätöksiin liittyviä asiakirjoja, Hanna-Mari Ikosen Diplomityötä ”Väliaikaisuus julkisessa kaupunkitilassa”, Panu Lehtovuoren ja Sampo Ruoppilan tuottamaa artikkelia väliaikaisesta tilan käytöstä, Erinäisiä kirjallisuuslähteitä, Helsingin kaupungin järjestämää Kerro Kantasi – mielipidekyselyä ja käsitellyistä aiheista tapahtunutta uutisointia. Työssä analysoidaan erinäisten rakennuslupa dokumenttien ja uutisoinnin kautta esimerkkikohdetta, väliaikaisen Allas Sea Pool - meriuimalan hanketta. Analysoinnin pohjalta päädytään muotoilemaan esimerkkikohteen menetelmän luonnetta ja erinäisiä puolia. Työssä havaittiin kuinka Allas Sea Pool - meriuimala on väliaikaisen rakentamisen joukossa uudentyyppinen tapaus, joka on syntynyt väliaikaisena rakennuksena haasteellisen kontekstin ja sijainnilleen uuden meriuimala toiminnon eksperimentoinnin tuotoksena. Tutkielmassa selviää erinäisiä näkökulmia merkittävän väliaikaisen rakentamisen menetelmän käytön suhteen esimerkkihankkeen ja kirjallisuuden kautta. Tutkielmassa todetaan, että lakimuutoksen myötä väliaikaista rakentamista ei enää nähdä poikkeustilanteena. Väliaikainen rakentaminen voi muodostua näennäisdemokraattiseksi toimintamalliksi, jossa kaupunkilaisilta viedään yhteistä tilaa kaupallisille toimijoille väliaikaisuuden verukkeella. Merkittävä ja suurikokoinen väliaikainen rakentaminen voi johtaa tilanteeseen, missä hankkeeseen uponneita investointikustannuksia ei saada katettua lyhyellä aikavälillä. On epäselvää, kuinka väliaikaisuuden menetelmällä tavoitteita muodostetaan tai kuinka väliaikaisen toiminnon kokeilemisen onnistumista arvioidaan. Väliaikaisen rakentamisen menettelykeino toiminnon testauttajana, voi kuitenkin luoda uudenlaisia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön saralla. Allas Sea Pool - meriuimala toiminnon onnistumista ei tässä kandidaatintyön laajuudessa arvioida. Tutkielmassa vain spekuloidaan menetelmän käyttöön liittyviä aspekteja.
  • Item
    Elävät juuret - suunnitteluyhteistyössä luonnon kanssa
    (2024) Tullila, Hanna; Van der Lei, Anna-Marie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
    TTässä opinnäytteessä perehdytään kasvavaan muotoiluun ja tutkitaan, millaista yhteissuunnittelu on elävän materiaalin kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on kasvattaa ja manipuloida vehnänoraan siemenistä erilaisia juuristopintoja ja tutkia, voiko juuria kasvattaa myös tekstiilien ja luettavan tekstin muotoon. Tutkimustuloksien myötä opinnäytteessä arvioidaan juuristorihmastojen potentiaalia kokeellisena biomateriaalina sekä pohditaan muotoilijan moninaista roolia elävän materiaalin suunnittelukumppanina. Tutkimukseni produktio-osuuden toteutan kokeellisen materiaalitutkimuksen menetelmiä mukaillen ja viljelen useita eriä vehnänsiemeniä erilaisia muotteja, kasvualustaa ja hoidollisia toimenpiteitä hyödyntäen. Dokumentoin prosessia valokuvin ja päiväkirjamerkinnöin ja seuraan, millä tavalla materiaalini sekä oma roolini muotoilijana muuttuvat prosessin edetessä. Opinnäytteen kirjallinen osuus koostuu yhteissuunnitteluproduktioni esittelystä sekä keskustelusta elävää materiaalia käsittelevän lähdekirjallisuuden kanssa. Lähteinä käytän monipuolisesti sekä kasvien biologiaa käsitteleviä tekstejä, että elävän materiaalin kanssa työskentelyyn pohjautuvia artikkeleita ja teoksia. Opinnäytteeni osoitti, että yhteissuunnittelu elävän materiaalin kanssa on mahdollista ja että juuristorihmastot taipuvat erittäin onnistuneesti sekä tekstiilipinnoiksi, että kirjaimiksi ja luettavaksi tekstiksi. Onnistuneista tutkimustuloksista huolimatta yhteistyö elävän materiaalin kanssa on arvaamatonta, haastavaa ja ennakoimatonta ja jokaisen viljelyerän lopputulos on ympäristötekijöidensä ja kasvuolosuhteidensa yllätyksellinen summa.
  • Item
    Luovuutta aarteilla - Luovuuden ruokkimista itse valmistettujen artefaktien kautta
    (2024) Paavola, Nea; Lautenbacher, Nathalie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
    Luovuuden ylläpito ja sen motivointi voi olla joskus vaikeaa. Jos käsillä oleva aihe ei ole erityisen kiinnostava, voi käyttää erilaisia työkaluja luovan prosessin helpottamiseen. Tässä opinnäytteessä tutkin voiko itse luotujen artefaktien kautta ruokkia ja motivoida omaa luovuuttaan jatkossakin. Pohjasin tutkimustani muinaiskiinan ”oppineen neljään aarteeseen” ja loin omat aarteeni työtilaani. Tein produktion ohella myös erilaisia luovuusharjoituksia, joiden tarkoitus oli herätellä luovuuttani ja auttaa aarteiden luovassa prosessissa. Opinnäyte osoitti luovuusharjoitusten arvokkuuden selkeästi mutta myös sen, että on tärkeää löytää itselleen sopivat harjoitukset. Aarteiden välillä oli lopputulosten kannalta suuriakin eroja, mutta niiden asettaminen työtilaan toimii jatkuvana muistutuksena jatkaa omaa luovaa polkuani. Aarteiden lyhytaikaisuus työtilassani herätti ajatuksen pidempiaikaisen luovuuden ruokkimisen tutkimisesta. Tutkimustulos selkiytynee ja muuttaa muotoaan ajan kanssa. Prosessi ei ole vakaa ja muuttumaton, vaan se kehittyy jatkuvasti uusien oppien ja oivalluksien kautta.
  • Item
    Kun taide ja tila kohtaavat: White Cube – estetiikan rooli taiteen esittämisessä ja kokemisessa
    (2024) Romi, Ellen; Parkkinen, Sini; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Pirinen, Antti
    Tämä kandidaatintyö tutkii taiteen ja tilan suhteita toisiinsa gallerian näkökulmasta. Monikaan ihminen ei taidenäyttelyissä käydessään kyseenalaista sitä, miksi kaikki galleria tilat näyttävät samalta. Galleriat ovat kaupallisia tiloja, joiden tarkoitus on tuoda esille usein yksittäisiä taiteilijoita, joiden taidetta he myyvät. Tästä syystä tiloista pyritään luomaan mahdollisimman optimaalisia taiteen esittelylle karsien kaikki mahdolliset häiriötekijät. White cube- estetiikka on lähtöisin 1500- luvun kuriositeettikabineteista. Erillisten valtasuhteiden ja historiallisten mutkien kautta eletään nykypäivää, jossa tämä estetiikka on maailmanlaajuinen normi. Työssä kuitenkin tutkitaan sitä, viekö tällainen nykyaikainen asettelu teoksiltaan enemmän kuin antaa. Taiteilijat yrittävät välittää teoksillaan erilaisia tunteita ja tarinoita. Galleria tilan steriili tyyli saattaa kuitenkin viedä taiteelta sen inhimillisen otteen. Taide ei ole vain näytteillä olevia teoksia vaan myös tilaa, jossa nämä teokset kohtaavat katsojansa. Työn tavoitteena on ymmärtää miksi historian kuluessa näyttelytilat ovat kehittyneet sellaisiksi mitä ne nykypäivänä ovat. Toisena tavoitteena on tuoda esille white cube- estetiikan puutteita ja etsiä uusia suunnittelullisia lähestymistapoja tulevaisuuden tiloihin. Tutkielma rajautuu historialliseen osuuteen, teoreettiseen viitekehykseen sekä omiin aistikokemuksiin ja näkemyksiin. Tutkimuksen lähtökohtana on kysymys siitä, miksi valkoinen galleria tila on yhä hallitseva normi. Menetelminä toimivat kirjallisuuskatsaus sekä aistikokemukset. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että galleria tila voi muokata teosten havaintoa ja kokemusta. Yksi merkittävimmistä rajoitteista on white cube- estetiikan luoma etäisyys ja kylmyys. Toisena rajoitteena se saattaa irrottaa teokset niiden alkuperäisestä yhteydestä ja kontekstista. Tämä voi johtaa siihen, että katsojat eivät ymmärrä tai koe teosten merkitystä täysin, koska ne on irrotettu niitä ympäröivästä maailmasta. Työn teon avulla havaittiin kuitenkin historiallisten elementtien vähentävän tällaista paikka kohtaista irtautumista. Erilaisia ratkaisumalleja tulisi kuitenkin tutkia vielä lisää, jotta löydettäisiin uusia näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuuden tilojen suunnitteluun ja taiteen esittämiseen.
  • Item
    Tyhjyyden tiloissa: tyhjyyden rooli ja merkitys lavastesuunnittelussa
    (2024) Niskanen, Olli; Lauri, Tomi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lauri, Tomi
    Tämä opinnäytetyö tutkii tyhjyyden roolia ja sen ilmentymiä elokuvissa lavastesuunnittelijan näkökulmasta. Tavoitteena on analysoida, miten tyhjyys konkreettisena ja abstraktina elementtinä vaikuttaa elokuvallisen tilan rakentumiseen sekä avaa uusia mahdollisuuksia visuaaliseen narratiiviin, symboliikan luomiseen ja emotionaalisen vaikutuksen syventämiseen. Tarkastelu perustuu taidehistoriallisiin ja filosofisiin teksteihin, esitystaiteen teorioihin sekä tapaustutkimuksiin eri elokuvista. Tutkimusmenetelminä käytetään elokuva-analyysejä, joissa tarkastellaan tyhjyyden käyttöä visuaalisessa narratiivissa. Näitä analyysejä täydennetään lavastesuunnittelijan näkökulmasta tehdyillä havainnoilla ja tulkinnoilla, mikä syventää ymmärrystä tyhjyyden merkityksestä elokuvataiteessa. Keskeistä on elokuvien visuaalisen ilmeen ja tunnelman analysointi sekä niiden yhteys tyhjyyden käyttöön. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tyhjyys on voimakas keino tunnelman ja visuaalisen ilmeen luomisessa. Se voi symboloida yksinäisyyttä, hylkäämistä ja muita teemoja sekä tarjota katsojalle tilaa omille tulkinnoilleen. Erityisesti slow cinema -elokuvissa tyhjyys korostaa elokuvallisen ajan ja tilan syvyyttä, mahdollistaen syvällisemmän kokemuksen ja tulkinnan. Lisäksi tyhjyyden käyttö luo visuaalista kontrastia ja rytmiä, ohjaten katsojan huomion tarkasti valittuihin yksityiskohtiin ja tehostaen niiden merkitystä. Tyhjyys toimii myös tehokkaana keinona luoda tilan tuntua, jossa pienetkin muutokset tai tapahtumat saavat suuremman merkityksen. Tämä korostaa lavastesuunnittelijan roolia tilan ja tunnelman luojana elokuvallisessa kerronnassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tyhjyyden käyttö elokuvassa ei ole pelkästään visuaalinen tehokeino, vaan se toimii syvällisenä narratiivisena ja symbolisena elementtinä. Tyhjyyden avulla elokuvantekijät ja lavastesuunnittelijat voivat luoda monitasoisia ja vaikuttavia visuaalisia kokemuksia, jotka rikastuttavat elokuvan temaattista ja emotionaalista kerrontaa. Tämä tutkimus korostaa tyhjyyden monimuotoisuutta ja sen potentiaalia elokuvallisessa ilmaisussa, tarjoten uusia näkökulmia lavastesuunnittelun ja visuaalisen narratiivin tutkimukseen.
  • Item
    Potentialen av AI i tidig användarcentrerad produktutveckling: en fallstudie med ChatGPT-4
    (2024) Solin, Livia; Salovaara, Antti; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
    Denna avhandling undersöker hur ChatGPT-4, en AI-baserad chatbot, kan användas för att underlätta användarcentrerad front-end innovation genom analys av online-användarrecensioner. I avhandlingen kommer det studeras om ChatGPT-4 med hjälp av sin internettillgång kan producera utmatningar med relevanta insikter om användares behov och smärtpunkter inom tre produktkategorier – sociala medier, smartphonespel och kosmetika. För att uppnå målet med avhandlingen matades det till forskningsfrågan fyra relevanta uppmaningar (prompts) in per produktkategori, vilka producerade utmatningar som kvalitativt kunde analyseras och jämföras enligt om de kunde vara hjälpsamma till design/innovationsprocessen och bidra till användarcentrerade insikter. Avhandlingen drog slutsatsen att det fanns potential att utnyttja ChatGPT-4 som ett verktyg för att stödja och effektivisera användarforskning. Det var möjligt att från de producerade utmatningarna få insikter som kan stödja användarfrämjande design och innovation. Trots att det kunde konstateras att det fanns hjälpsamma insikter att utvinna, fanns det även begräsningar som bör erkännas, som det begränsade antalet inmatningar och behov av ytterligare valideringar av utmatningar och deras praktiska applikation i designprocessen. Studien kan bidra till designfältet genom att demonstrera hur verktyg som ChatGPT-4 kan effektivisera användarforskning även för designers med begränsade tekniska kunskaper.
  • Item
    Luovan luovimisen käsikirja - ADHD:n tuomat haasteet lavastajan työssä ja keinoja haasteiden voittamiseksi
    (2024) Sairanen, Linda; Lahtinen, Outi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Määttänen, Teemu
  • Item
    Independent Cinemas Beyond Auditoriums
    (2024) Ligaj, Marta; Joseph, Antony; Sanchez, Camilo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Chun, Namkyu
    Independent Cinemas in the United Kingdom carry significant cultural value, providing audiences with high-quality entertainment. Regrettably, the outbreak of the COVID-19 pandemic profoundly impacted cinemas’ performance causing attendance rates to drop dramatically. As cinemas largely depend on income provided by young audiences, many venues in the UK are now facing severe financial challenges. Further, numerous venues are at risk of closure which would imply a great loss for the culture industry. Due to significant changes in the entertainment industry triggered by the pandemic, Independent Cinemas can no longer rely on pre-pandemic offers that can otherwise be referred to as the “classic cinema experience”. Instead, new services should cater to the current young audience’s needs and expectations. To date, there has been a lack in research on factors hindering young audiences’ attendance and their preferences regarding services in Independent Cinemas. No studies have been conducted on this topic since the COVID-19 pandemic, making available resources outdated. Therefore, this thesis aims to address the identified research gap by conducting a literature review followed by semi-structured interviews with young audience members and design consultants. Material collected during the research will help in understanding the young audience’s preferences and identifying hindrances to their attendance. Subsequently, several design interventions will be conceptualised to improve services in Independent Cinemas. As identified in the study, the primary hindrance to more frequent audience attendance is a lack of information accessibility regarding offers in Independent Cinemas. Young audiences often do not know where to obtain information on events taking place in cinemas or are completely unfamiliar with such services being offered. To invite more audiences to the venues, information on services provided by Independent Cinemas should be made easily available and visible to young audiences. Further, Independent Cinemas should focus on introducing services that promote social interactions. As a result of long-lasting restrictions, young audiences feel deprived of opportunities to socialise which motivates them to meet like-minded people. Therefore, Independent Cinemas could offer social events like film-related discussions and Q&As to encourage more frequent attendance. Finally, Independent Cinemas should encourage longer stays inside the venue by creating third places. The above could make young people feel more inclined to spend time in venues before and after screenings, providing opportunities to familiarise themselves with program offers and the environment. Independent Cinemas could therefore introduce areas where audience members sit down to talk, read or study. Independent Cinemas should begin a dialogue with audiences to understand their expectations and be able to respond to them. By employing accurate service design offers, cinemas could manage the challenge of decreased audience attendance.
  • Item
    Designing For Better Sleep: The Role of Psychologist Insights in The Design of Sleep-Tracking Applications
    (2024) Turska, Inga; Sanchez, Camilo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Joseph, Antony
    The purpose of this thesis is to determine how application of psychological principles can improve the design and functionality of sleep-tracking apps to enhance user engagement and contribute to the development of healthy sleeping habits. The study employed the qualitative research method, which involved semi-structured interviews with seven psychologists who specialize in sleep behavior and cognitive therapy. This research examines the psychological aspects that drive users’ engagement with sleep tracking applications. The results suggest that a simplistic and harmonic interface to decrease the user's cognitive load, personalized tips built on the personal sleep data, and sleep environment analysis tools can improve sleep quality. Additionally, it was found that the incorporation of gamification and social components to enhance user engagement, along with professional guidance and on-demand support, were identified as crucial. Moreover, providing sleep hygiene educational content and integrating behavioral techniques, such as setting goals and tracking progress, are fundamental aspects for establishing lasting sleep habits. The study narrowly considers information from Polish psychologists, mostly women. The study pays particular attention to integrating these findings into user-centered, effective sleep tracking applications.
  • Item
    Empowering musicians: Understanding how music streaming platforms can support independent artists in using short-form content for digital promotion
    (2024) Blind, Katarina; Sanchez, Camilo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Joseph, Antony William
    Short-form content is a promising opportunity to assist independent artists in their digital promotion efforts. However, there remains a vital gap in understanding the role of music streaming platforms in supporting and encouraging this new opportunity as well as the approaches to facilitate such interaction. This study aims to acknowledge and close that gap by conducting research in the discovery phase of the design process. A literature review was conducted to situate this study, followed by qualitative user and stakeholder interviews. Interviews were conducted with music artists and designers related to music streaming and social media companies to understand the current pain points of digital promotion of independent artists, current support methods for digital promotion efforts of independent artists, potential approaches music streaming companies can use to support independent artists in utilizing short-form content for digital promotion as well as a reflection on pitfalls and according solutions. The main findings were summarized and presented as a potential starting point for music streaming companies to conduct further discovery, emphasizing internal data points. This study highlights several challenges independent artists currently face concerning digital promotion. Challenges include saturation in the music industry that results in difficulty standing out, limited audience accessibility through social media, including existing audiences, and the time and labor investment required for short-form content production and digital promotion efforts. Further challenges are divergent interests and competencies of independent artists regarding digital promotion as well as resource constraints in acquiring assistance. Observational and online tutorial learning have been found as current support methods in addition to releasing related reminders from music streaming platforms to update artists’ online presence. Potential design solutions for music streaming platforms should consider the timing of education, actionability, and embedment into artists’ artistic processes. Potential pitfalls of design solutions include a dissonance of objectives between music streaming platforms and independent artists and a misinterpretation that all independent artists seek to pursue content creation. Intentionality in product development, designing for different use cases, and grounding the following design process in user needs are methods for avoiding these pitfalls and creating impactful solutions.
  • Item
    Koti-ikävää Puotilassa – taiteellinen yritys luoda kuulumisen tunteita paikkaan
    (2024) Pöytälaakso, Janetta; Fast, Heidi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fast, Heidi
    Tämä tutkielma käsittelee paikkoja ja niihin kytkeytyviä kuulumisen ja kuulumattomuuden tunteita. Tutkielma lähtee liikkeelle kuulumattomuuden tunteesta asuinpaikassa ja kaipuusta paikkoihin, jotka ovat toisaalla. Tavoitteena on löytää taiteellispedagogisia keinoja käsitellä ja luoda kuulumisen tunteita. Tutkielmassa käsitellään paikkoja niihin liittämiemme merkitysten ja tulkintojen kautta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Mistä paikkaan kuulumisen tunne syntyy? 2. Miten paikkaan kuulumisen tunteeseen voi vaikuttaa taiteellispedagogisilla tehtävillä? Tutkielma on taiteellinen tutkimus autoetnografisella tutkimusotteella. Taiteellinen työskentelymenetelmäni on paikkaan sijoittuva asioiden merkityksellistäminen. Taiteellinen yritys luoda kuulumisen tunteita paikkaan koostuu kehittämieni taiteellispedagogisten tehtävien tekemisestä, jotka olen jaotellut kolmen alaotsikon alle: käveleminen, toiminta ja merkityksellistäminen. Tehtävät ehdottavat erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä paikan kanssa, kiinnittäen huomiota virittymiseen, aisteihin, ihmistä laajempiin tapahtumiin ja kanssaolemiseen. Tutkimusaineistona ovat tutkimuspäiväkirja sekä tuotokset, jotka syntyvät tehtävien tekemisestä. Tutkin tehtävien vaikuttavuutta, eli toiminnasta aiheutuvia myönteisiä, kielteisiä tai neutraaleja vaikutuksia. Aineiston analysointivälineenä käytetään teemoittelua. Tutkielma koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen on johdanto aiheeseen. Taustaluvussa avaan henkilökohtaisia lähtökohtiani, tutkielman kannalta merkityksellisiä käsitteitä sekä teoriaa sen taustalla. Tekoluku koostuu taiteellisen yrityksen tehtävänannoista, työskentelyn kuvauksesta ja reflektiosta. Pohdintaluvussa analysoin aineistoa syvemmin ja kohdistan katseeni erityisesti kolmeen teemaan: kartoittaminen, kohtaaminen ja hidastaminen. Lopuksi reflektoin prosessia yleisesti ja pohdin menetelmien käyttömahdollisuuksia taidepedagogissa yhteyksissä. Tutkielman perusteella paikkaan kuulumisen kokemukseen tai ainakin paikassaolemisen tapaan voi jossain määrin vaikuttaa. Paikkaan kuulumisen tunne lisääntyi paikan kartoittamisen ja sen ihmistä laajempien tapahtumien kohtaamisen myötä. Lisäksi aineiston analyysissä korostui hitaus ja maantieteilijä Yi-Fu Tuanin teoria paikan kyvystä hidastaa ajankulku, joka liittyy käsitteeseen paikan taju. Taiteellisen yrityksen tehtävien myötä suhtautuminen asuinpaikkaani on myönteisempi, mutta kuulumisen tunteen kehittyminen vaatii ajallisuutta.
  • Item
    Helsingin kävelykeskustan kehityksen vaikutukset
    (2024) Riihimäki, Jenni; Mannerla-Magnusson, Meri; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, Meri
    Helsingin kävelykeskusta on laajentunut 1960-luvulta asti. Muutoksia on tapahtunut sekä liikennejärjestelyjen, että maisemoinnin osalta. Helsingin kaupunki on tehnyt useita hankkeita keskusta käveltävyyden edistämiseksi. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita keskustan liikkumiseen ja elinvoimaan vaikuttavia muutostöitä. Kandidaatintyössä pohditaan Helsingin kävelykeskustan laajentumisen aiheuttaneita muutoksia. Vaikutuksia pohditaan etenkin elinvoiman näkökulmasta, keskittyen erityisesti 2015-2025 väliseen aikaan. Tutkimusalue on Helsingin 2002 vuoden yleiskaavassa kävelykeskustaksi merkitty alue. Työn tavoitteena on selvittää mitä vaikutuksia muutoksilla on ollut ja miten muutokset ovat vastaanotettu. Työssä keskitytään etenkin vaikutuksiin, joita kävelykeskustan kehityksellä on ollut taloudelle ja viihtyisyydelle. Tarkemmin kandidaatintyössä keskitytään Esplanadin alueelle ja se poikkikaduille suunnitelluille Kesäkaduille, jotka ovat kesäisin suljettu ajoliikenteeltä ja varattu kävelylle sekä oleskelulle. Kesäkatujen tarkoitus toimia viihtyisinä Helsingin keskustan käveltävyyttä edistävinä hankkeina, jonka tulosten pohjalta voidaan kehittää pysyvämpiä muutoksia. Viihtyisyyttä on keskustassa mitattu Helsingin kaupungin teettämällä arvioinnilla, joka perustuu Gehlin 12 laatukriteeriin. Arvioissa viihtyisäksi paikaksi nousi Esplanadin puisto, joka toimii ”keitaana”, mahdollistaen vapaan ei-kaupallisen oleskelun keskustassa. Vuonna 2023 aloitetut Esplanadin käveltävyyttä edistävät kokeilut ovat kuitenkin saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Keskustasta tehtyjen tutkimusten pohjalta huomataan, että keskusta on heikentynyt työpaikkakeskittymänä. Voidaan myös havaita, että nettikaupan ja kauppakeskusten kasvu ovat merkittäviä tekijöitä Helsingin keskustan elinvoimaan liittyvissä muutoksissa. Uudet liikennejärjestelyt ja joukkoliikenteen hintojen muutokset ovat myös vaikuttavia tekijöitä Helsingin keskustan mahdollisessa hiipumisessa. Toimiksi keskustan elinvoiman kohentamiseksi on ehdotettu esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin panostamista, sekä puistoalueiden kohentamista. Keskustassa on myös muita suunnitteilla olevia hankkeita, kuten keskustatunneli, joka toimisi kokoojanakatuna ympäröiviltä alueilta. Keskustan elinvoiman edellytyksenä voidaan nähdä sekä taloudellisten että laadullisten kriteerien täyttyminen.
  • Item
    Äänimaisema ja esteettömyys julkisten ulkotilojen maisemasuunnittelussa
    (2024) Pirinen, Iida; Taipale, Aada; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, Meri
    Äänimaisemalla tarkoitetaan ympäristöä, jossa ihminen ja ääni vuorovaikuttavat keskenään. Liikennemelun vallitsemassa kaupunkirakenteessa kokonaisvaltaisen äänimaiseman laadulla voi olla hyvin suuri vaikutus julkisten ulkotilojen viihtyisyyteen. Tämä on kuitenkin otettu heikonlaisesti huomioon maisemasuunnittelussa, etenkin suhteessa maiseman muihin osa-alueisiin. Koska suunnitteluprosessin luonne on hyvin visuaalinen, muiden aistien merkitys jää helposti taka-alalle työpöydällä. Tämän työn lähtökohtana oli selvittää äänimaiseman sekä moniaistisen suunnittelun mahdollisuuksia julkisen kaupunkiympäristön maisemasuunnittelussa. Työ rajautui äänimaiseman ja moniaistisen maisemasuunnittelun tarkasteluun erityisesti näkörajoitteisten henkilöiden perspektiivistä. Rajauksen avulla pyrin selvittämään millaisia tutkimuksia ja suunnitteluperiaatteita maisema-arkkitehtuurin alalla on lähivuosina kehitetty tasa-arvoisemman ympäristökokemuksen saavuttamiseksi. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Aiheen tutkiminen osoitti, että ääniympäristö on keskivertoihmiselle hyvin tärkeä osatekijä maiseman tai paikan kokemisessa. Heikkonäköisen tai näkövammaisen henkilön kohdalla äänimaisema on puolestaan ratkaiseva tekijä, joka voi helpottaa erityisesti henkilön orientaatiota ja liikkumista urbaanissa ulkotilassa. Äänen pohtiminen alusta asti osana suunnittelutyötä on kuitenkin otettu hieman vaillinaisesti huomioon sekä maisema-arkkitehtuurin opinnoissa että myös työelämässä. Tähän näyttäisi vaikuttavan erityisesti se, että nykyisessä muodossaan suunnitteluprosessi nojautuu äärimmäisen visuaaliseen ilmaisuun. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että julkisten tilojen maisema-arkkitehtuurin tulisi tukea myös näkörajoitteisten ihmisten orientoitumista tarjoamalla moniaistisesti omaksuttavia kiintopisteitä, ei pelkästään visuaalisesti havaittavia maamerkkejä. Yksi keino tasa-arvoisemman ympäristön suunnittelussa olisi kaikenlaisia vähemmistöryhmiä osallistavan suunnitteluprosessin omaksuminen. Aihe vaatii kuitenkin selvästi lisää tutkimusta ennen kuin maisemasuunnitteluun soveltuvan keinot voidaan ottaa kunnolla käyttöön esimerkiksi alan opinnoissa.
  • Item
    Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä: partiosuurleirin kulttuurimaisema
    (2024) Härmä, Henriikka; Taipale, Aada; Mannerla-Magnusson, Meri; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, Meri
    Tässä kandidaatintyössä on tavoitteena perehtyä partion suurleireihin kulttuurimaisemana. Tavoitteena on tarkastella partiosuurleirin maiseman piirteitä ja selvittää, voidaanko sitä pitää kulttuurimaisemana. Tavoitteena on myös tarkastella leiriytymistä yleisenä ilmiönä, kulttuurimaiseman käsitettä ja kuinka se soveltuu suurleirin kaltaisten maisemien tarkasteluun. Työn tarkoituksena on laajentaa kulttuurimaiseman käsitettä ja analysoida maisemaa, jota ei ole aiemmin tunnistettu maisema-arkkitehtuurin alalla. Työssä perehdytään leiriytymiseen yleisenä ilmiönä, partiokulttuuriin ja sen ilmenemiseen suurleirillä. Leirimaisemaa ja partiokulttuuria tarkastellaan kirjallisten lähteiden pohjalta, ja niiden tarjoamaa tietoa sovelletaan partiosuurleireihin. Suurleirejä tarkastellaan esimerkkitapauksen kautta, joka on tässä työssä kaksi vuotta sitten järjestetty Finnjamboree Kajo 2022. Partiosuurleiri ilmentää vahvasti partiokulttuuria, ja sitä voi perustellusti pitää kulttuurimaisemana. Sen tuominen esille on hyödyllistä, koska partiosuurleirimaisemaan liittyvää tietoa voidaan hyödyntää myös muissa maisemasuunnittelun projekteissa kuin suoraan siihen liittyvissä. Kulttuurimaiseman käsitettä käytetään edelleen hyvin kapeasti, ja sitä voisi käyttää laajemminkin, jotta saadaan monipuolisempi ymmärrys erilaisista kulttuureista ja niihin liittyvistä ympäristöistä.