[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS
Permanent URI for this collectionhttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/14
Tästä kokoelmasta löydät ARTSin kandidaatintöitä viitetietona. Opinnäytetyön kokotekstiä voi tiedustella ao. laitokselta. Mikäli työn tekijä on antanut luvan e-julkaisemiseen, työ on saatavissa kokotekstinä pdf-muodossa.
The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).
The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).
Browse
Recent Submissions
Now showing 1 - 20 of 1453
- Risteyksessä
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Huynh, NhungOpinnäytetyöni käsittelee kahden kulttuurin – suomalaisen ja vietnamilaisen – vaiku-tusta omaan suunnittelutyöhöni. Kirjallisessa osassa tutkin vietnamilaisia mytologisia eläimiä, perinteisiä vaatteita, kolonialismin vaikutuksia sekä modernia pukeutumista. Lisäksi perehdyn suomalaiseen kierrätys- ja käsityökulttuuriin sekä biopohjaisiin ma-teriaaleihin. Käytännön osuudessa yhdistän nämä tutkimukset luomalla kuuden asukokonaisuu-den malliston, joka yhdistää vietnamilaisia ja suomalaisia kulttuurivaikutteita. Keskei-siä tekniikoita työssäni ovat käsityömenetelmät kuten kudonta ja kirjailu. Tärkeässä osassa ovat kierrätysmateriaalit ja Chemartsissa-sivuaineessa luotu biopohjainen sel-luloosapinnoite. Mallistoni ilmentää omaperäistä näkemystäni kulttuurien sekoittumisesta, ja se käsit-telee samalla omaa identiteettiäni ja suhdettani kahteen kulttuuriin. Mallisto yhdistää kokeellisuuden ja vaatteellisuuden ennakkoluulottomasti, heijastaen molempien kult-tuurien ainutlaatuisia piirteitä ja materiaalipotentiaaleja. - Kurotus Yksilön ohi - tutkimus moniäänisen elokuvan leikkausprosessiin
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2025) Heimsch, DanielaMoniäänisyys on käsite, joka viittaa useiden erilaisten näkökulmien ja äänien tuomista esille ilman, että jokin niistä nousee hallitsevaksi. Tällainen kerronnan muoto haastaa perinteisen hierarkkisen narratiivin, jossa yksi ääni tai näkökulma usein ohjaa kerrontaa. Dokumenttielokuvassa tämä tarkoittaa pyrkimystä tuoda esiin monipuolisia tarinoita ja kokemuksia ja tätä kautta pyrkiä ymmärtämään laajempia ilmiöitä. Moniääninen lähestymistapa tarjoaa siis vaihtoehdon kerronnalle, joka keskittyy yhden kertojan tai näkökulman ympärille. Tämä opinnäytetyö tarkastelee moniäänisyyden käsitettä ja sen toteuttamista dokumenttielokuvassa, vertaamalla sitä kirjallisuustutkija Mikhail Bakhtinin polyfonia-käsitteeseen. Opinnäyte paneutuu moniäänisyyden tutkimiseen lyhytdokumenttielokuvan leikkausprosessin kautta, jossa aikarajoitukset pakottavat tiivistämään ja valitsemaan kerronnallisia elementtejä tarkasti. Työ tutkii lyhytdokumenttielokuvaa Pieniä Ajatuksia Naapuruudesta leikkaajan näkökulmasta - ja elokuvan leikkausprosessista käsin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä moniäänisyys tarkoittaa dokumenttielokuvassa, millaisia esteettisiä ja narratiivisia haasteita se tuo mukanaan, ja miten leikkaaja voi lähestyä tämän tyyppistä kerrontaa. Samalla pohditaan, mitä moniääninen tarinankerronta voi synnyttää niin elokuvan sisällössä kuin sen vastaanotossa. - Enlightening Micro Living: Integrating colour scheme and circadian lighting for sustainable well-being in student housing
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Park, SoyoungIn student housing design, the research delves into multiple insights into the challenges faced by international students residing in the Helsinki Capital Region(HCR), particularly focusing on environmental design’s impact on the mental health and well-being of international students. Existing studies have confirmed how micro-living space affects its residents, however, how compact living space in HCR is affecting and how to react has not been confirmed yet. To find insights regarding the current status of student housing, the study employed phenomenological methods, whereby qualitative data was collected through interviews with international students to determine the critical issues in their living environments. Central to the research is exploring light deficiency in the Finnish subarctic climate context, which significantly affects students’ psychological and physiological well-being. The harsh subarctic environment creates unique challenges, particularly regarding limited natural light exposure, which can lead to Seasonal Affective Disorder(SAD) and disrupted circadian rhythms. The research investigated the intricate relationship between current environmental design in student housing and student experience, highlighting how spatial constraints and inadequate lighting can profoundly impact the mental health, productivity, and overall quality of life of student residents. Moreover, by examining the nuanced interactions between light, space, and human biology, the study confirmed that current student housing designs in HCR often fail to address the fundamental needs of international students, particularly in terms of creating supportive and adaptive living environments that enable study and work productivity and well-being. Based on the findings, the research then suggested a guideline of light design that can be used in particular in HCR student housing environments. The findings emphasized the critical importance of design interventions that incorporate circadian lighting systems, innovative spatial arrangements, and biologically inspired structures. A holistic model proposed here addresses the environmental stressors that are unique to HCR, where the new discipline is proposed and beyond challenges in architectural specifications, but also proposes a design that addresses the needs of international students in the unique housing conditions imposed by HCR. Ultimately, the research makes a strong case for an approach to student housing, both on a building and more holistic thematic level, to support human needs, recognising the tremendous impact environmental issues have on students' overall health and well-being. - Pieni työryhmä pitkän fiktioelokuvan tuotannossa
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Ikonen, JoonaTämä opinnäytetyö tutkii pienen työryhmän käyttöä pitkän fiktioelokuvan tuotannossa. Opinnäytetyössä perehdytään suomalaisiin ja ulkomaisiin tuotantoihin, joissa on käytetty joko pelkästään tai osittain pientä työryhmää. Käyn läpi omia ja muiden ohjaajien oppimia ja kokemia asioita metodista. Tutkimuksesta selviää miten, mihin ja miksi pientä työryhmää voi tai kannattaa käyttää elokuvatuotannossa. Elokuvan tuottaminen pienellä työryhmällä sisältää omat vahvuutensa ja rajoitteensa, jotka ymmärtämällä metodia voi soveltaa onnistuneesti. - Potilashuoneiden parantava voima, tilasuunnittelun vaikutus paranemiseen
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Pyykönen, AnsaVakavasti sairastuessaan ihminen voi joutua sairaalaan. Siellä hän saattaa joutua viettämään useita päiviä ja on näiden päivien aikana hoidossa potilashuoneessa. Lääkärit ja sairaanhoitajat voivat käydä huoneessa lääkitsemässä potilasta ja antamassa hoito-ohjeita. Kuitenkin potilas saattaa voida huonosti, koska hän ei kovan metelin takia saa nukuttua ja katossa oleva kirkas valo paistaa suoraan potilaan silmiin. Unettomuus hidastaa toipumista ja päänsärky lisääntyy silmien siristelystä. Näihin ongelmiin voitaisiin kuitenkin vaikuttaa oikeanlaisella tilasuunnittelulla. Tämä kandidaatintyö kertoo tilasuunnittelun merkityksestä potilashuoneissa. Työssä perehdytään siihen, millaisia ovat terveelliset potilashuoneet ja millä tavalla ympäristöstä tulevat aistiärsykkeet vaikuttavat paranemisprosessiin. Lähestyn työtä kirjallisuuskatsauksen muodossa, minkä avulla pyrin avaamaan aistikokemusten merkitystä ja perustelemaan tutkimusten kautta sitä, miksi tilasuunnittelu on olennainen osa terveysympäristöjä. Työ osoittaa alan tutkimusten perusteella, että positiivisilla aistikokemuksilla, joita tilat voivat tarjota, on mekrittäviä terveydellisiä hyötyjä ihmiselle. Nämä hyödyt voivat edistää paranemisprosessia. Erityisen tärkeäksi nousi luonnon ja luonnollisuuden merkitys. Etenkin se korostui millaisia positiivisia vaikutuksia esimerkiksi puulla on materiaalina ja miten päivänvalon saanti vaikuttaa ihmiseen. Tekstissä korostetaan myös huomaamattomampien aistien, kuten hajuaistin merkitystä tilassa ja kuinka tilaa tulisi havainnoida monipuolisesti. Työstä voimme oppia, että epämiellyttävät aistikokemukset voivat pahimmassa tapauksessa jopa huonontaa potilaan terveydentilaa. On tärkeää, että tilallisia ratkaisuja ja aistiärsykkeiden aiheuttamia kokemuksia pohditaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Pohtiessa sitä, millainen huone tukee parhaiten potilaan parane-mista, korostuu työssä yksilöhuoneiden merkitys. Yksityisyys on monelta eri kannalta potilaan eduksi. Oman rauhan lisäksi yksityisempi tila tarjoaa potilaalle turvallisemman ympäristön jakaa terveyshuoliaan henkilökunnalle. Myös tilan tarjoama mahdollisuus säädellä olosuhteita, kuten valaistusta tai lämpötilaa, vahvistaa potilaan kontrollin tunnetta omasta tilanteestaan. Positiiviset tilakokemukset potilashuoneissa voivat parhaimmillaan lyhentää potilaan sairaalassa viettämää aikaa. Tämä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia, sillä se vähentää kustannuksia, joita kuluu yhteen potilaaseen. Tämä myös nopeuttaa seuraavien potilaiden pääsyä potilashuoneisiin hoitoon ja siten auttaa terveydenhuollon kuormituksessa. Tämän työn pohjalta voitaisiinkin miettiä, kannattaisiko potilashuoneiden suunnitteluun tulevaisuudessa panostaa jopa entistä enemmän. - Lähes muoto
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Kiili, RiikkaOpinnäyte koostuu produktiivisesta osasta, jossa olen luonut vaatemalliston ja kirjallisesta osasta, jossa käsittelen suunnitteluprosessia ja lopputulosta. Malliston lähtökohtana on leikin vapaus ja pareidolia ilmiö. Sekä pohdiskelua tunteiden yhtäläisyydestä pareidolia kokemuksiini. Suunnitteluprosessissa etenin materiaalilähtöisesti ja materiaalien ehdoilla. Keskeisiä tekniikoita työssäni on huovuttaminen, printit sekä Chemartsissa-sivuaineessa luotu biohajoava selluloosapinnoite. Prosessi oli monivaiheinen ja intuitiivinen, jossa materiaalit, muodot ja yksityiskohdat kehittyivät vähitellen materiaalin ehdoilla. Mallistoni ilmentää leikin ja pareidolian vuoropuhelua vaatteellisuuden ja epävaatteellisuuden rajoilla. - Förbättringsförslag gällande finsk lagstiftning som behandlar dagsljus i byggnader
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Fröjdö, KasperDagsljus har historiskt sett varit den primära ljuskällan inomhus, men med introduktionen av konstgjord belysning har dess roll minskat. Även om den konstgjorda belysningen möjliggör ljusa miljöer oberoende av tillgång till dagsljus, visar forskning att dagsljuset erbjuder oersättliga fördelar. Trots detta har det uppmärksammats i nyheter och bland experter att för många byggnader i Finland byggs med nöjaktiga dagsljusförhållanden. Syftet med detta arbete är att analysera hur människan påverkas av dagsljuset och varför det är viktigt att vi får tillräckligt med dagsljus in i våra hem och ar-betsmiljöer, samt att påpeka brister och eventuella förbättringar inom den finska lagstiftningen som behandlar dagsljusets användning i bebyggd miljö. När man jämför Finlands lagstiftning med länder som Sverige, Norge och Danmark framgår det att Finland ligger efter. De nuvarande finska lagarna har sitt ursprung från slutet av 1900-talet, medan man exempelvis i Danmark har utvecklat sin lagstiftning redan två gånger under de senaste tio åren. I både Danmark och Norge har man implementerat krav som att dagsljusfak-torn (DF) ska vara minst 2 procent i bostadsutrymmen. De finska kraven an-ses vara för milda, och behovet av en uppdatering är mer relevant än någon-sin. Den moderna, tätare byggnadstypologin försvårar arkitekters arbete, och erfarenheten räcker inte alltid till för att skapa tillräckligt dagsljusbelysta mil-jöer. Som resultat i denna undersökning framkommer det att en standardise-rad mätningsmetod skulle vara avgörande för att förhindra att nya bostäder och arbetsplatser präglas av ohälsosamma belysningsmiljöer. - Saivaara – Tapio Wirkkalan toteutumattoman suunnitelman maisema-arkkitehtoninen tarkastelu ja laadun arviointi
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Willis, KamillaVuonna 1978 tunnettu suomalainen muotoilija, Tapio Wirkkala, suunnitteli Urho Kekkosen elämäntyölle omistetun veistoksellisen muistomerkin Enontekiöön, Saivaaran tunturille. Erinäisistä syistä projektia ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Saivaara-monumenttia ei ole maisema-arkkitehtuurin kentällä tutkittu, mutta suunnitelmaa on kuitenkin käsitelty muun muassa maataiteen kontekstissa, joka historiallisesti liittyy läheisesti maisema-arkkitehtuurin alaan. Tämä kandidaatintyö tutkii, miten Saivaara-monumenttia, joka yleensä liitetään osaksi taidehistoriallista keskustelua, voidaan tarkastella maisema-arkkitehtuurin kontekstissa. Pyrkimyksenäni on selvittää, voiko sen nähdä osana maisema-arkkitehdin laajaa työkenttää, ja jos niin minkälaista maisema-arkkitehtuuria se on? Tämä kandidaatintyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksen ja analyysin yhdistelmänä. Kirjallisuuskatsaus käsittelee suunnitelmaa sekä sen asettumista taiteen ja maisema-arkkitehtuurin risteyskohtaan, kun taas analyysi tarkastelee suunnitelman ominaisuuksia maisemaarkkitehtuurille tyypillisten arvojen pohjalta, joita ovat esteettinen, sosiaalinen ja ekologinen arvoalue (engl. value areas). Kyseisten arvojen ilmenemisen kautta on mahdollista arvioida työn maisema-arkkitehtonista laatua. Saivaaraa on mahdollista tarkastella maisema-arkkitehtonisessa kontekstissa, ja siten sen voi myös nähdä osana maisema-arkkitehtuurin laajaa kenttää. Ensinnäkin Saivaaraa vastaavia taideteoksia, jotka astuvat tilallisella tarkastelullaan maisema-arkkitehtuurin puolelle, on löydettävissä. Toiseksi, suunnitelmalla on maataideteoksena ja monumenttina historiallisia kytköksiä alan poikkitieteelliseen puutarhataiteen puoleen. Kolmanneksi, suunnitelmassa on havaittavissa lukuisia ominaisuuksia, jotka vastaavat maisema-arkkiotehtonisia arvoja ja tavoitteita. Saivaaran laadullisessa arvioinnissa korostui erityisesti kaksi arvoa, esteettinen ja ekologinen, ja on siten keskimäärin kaksiarvoinen eli bivalentti (engl. bi-valent) suunnitelma, joka edustaa luonnollista estetiikkaa (engl. natural aesthetics). Kandidaatintyö on osoittanut, että Saivaara-monumenttiin kulminoituu useita ammatikunnalle keskeisiä aiheita, joita ovat muun muassa ammatin rajapintojen tarkastelu, alan välttämättömät arvovalinnat sekä suunnittelijan asemaan ja rooliin liittyvät kysymykset. Tämän vuoksi suunnitelma tulisi kytkeä osaksi ammatillista keskustelua jatkossakin. - Claude Monet'n puutarhan värit ja valo
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Barck, InesTutkielman tavoitteena on selvittää, miten Claude Monet’n väri- ja valokäsitykset heijastuivat hänen puutarhaansa Givernyssä impressionistisen maiseman luomiseksi. Pyrin analysoimaan miten väri ja valo rakentuivat osaksi maiseman tunnelmaa. Monet suunnitteli puutarhansa eläväksi taideteokseksi, joka loisi erilaisia maisemia ei vuorokauden- sekä vuodenaikoina. Puutarha koostui kahdesta osasta, jotka olivat kukkapuutarha eli Le Clos Normand sekä vesipuutarha, josta Monet maalasi kuuluisat lummemaalauksensa. Puutarhassa oli tärkeää korostaa impressionistisia piirteitä. Tärkeää impressionismille oli hetkelliset havainnot eli impressiot. Kun todettiin, että maisema pysyy valon ja värien kannalta samanlaisena vain hetken aikaa, nousi nopeiden maalausten maalaaminen keskiöön. Tällöin ei ensiksi luonnosteltu ja sitten tarkasti maalattu. Claude Monet maalasi maiseman juuri sellaisena kuin sen näki. Tällöin värien merkitys nousi merkittävään rooliin, ja Monet’n maalaukset olivatkin usein vain yhdistelmiä tunnelmallisista väreistä. Siksi myös hänen puutarhassaan värit nousivat tärkeään rooliin. Tärkeää hänelle oli myös pyrkiä maalaamaan samaa maisemaa useana eri vuorokauden- sekä vuodenaikana. Puutarha korostaa sitä, että värit eivät ole vain esteettinen valinta maisemassa, vaan niiden harkittu käyttö voi korostaa ja vahvistaa maiseman tunnelmaa. Monet’n sijoitteli puutarhassaan kasveja valon mukaan vahvistaen lämpöä ja piirteitä tai käytti esimerkiksi vastavärejä korostamaan toisiaan. Myös väreillä Monet’n pystyi syventämään maiseman perspektiiviä. Näin hän impressionistisen tyyliin korosti maiseman värejä, joka oli silloin helppo siirtää maalauspohjalle. Tämä ajattelu avaa ovia maisema-arkkitehtuurille, jossa värit nousevat suunnittelun keskiöön. Tutkielmassa käsitellään myös, miten vuodenajat näkyivät puutarhassa. Tutkielma herättää kysymyksiä maisema-arkkitehtuurin käytännöistä. Suunnittelun painopiste tuntuu usein olevan käytännöllisyydessä ja hyödyllisyydessä. Värisuunnittelu vaikuttaa maisemaarkkitehtuurissa olevan toissijainen tekijä, joka tulee usein vaan luonnon ja rakenteiden mukana. Monet osoittaa puutarhallaan, että väreillä voidaan vaikuttaa maisemaan. Erityisesti värien käyttöä maisemassa voisi tutkia Suomessa, jossa vuodenaikojen vaihtelu nousee vielä merkittävämpään rooliin. Monet’n ajatukset voisivat auttaa löytämään uusia tapoja hyödyntää värien kontrasteja ja harmoniaa maisemassa. Monet’n puutarha oli siis hänen koelaboratorionsa, jossa hän sovitteli erilaisia värejä ja elementtejä maisemaan. Monet pystyi luomaan puutarhan impressionistisessa hengessä, jossa hänen oli helppo jatkaa hänen maalausuraansa. - Palvelutalon tilasuunnittelun vaikutus hoitajien työhyvinvointiin
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Salonen, NellaTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten palvelutalo Wilhelmiinan tilasuunnittelu vaikuttaa hoitajien työhyvinvointiin. Tutkimus keskittyi erityisesti ergonomiaan, esteettömyyteen, valaistukseen, akustiikkaan ja yleiseen viihtyvyyteen. Tutkimuskohteena oli Wilhelmiina Taavetin toisen kerroksen ryhmäkoti Tuomas. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tilasuunnittelun kehityskohteita ja ehdottaa parannuksia, jotka tukisivat hoitajien työssä jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimuksen aineistona käytettiin havainnointia sekä palvelupäällikön ja hoitajien haastatteluja. Tilojen toimivuutta tarkasteltiin käyttäjälähtöisesti ja saatu aineisto analysoitiin suhteuttaen se aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin tilojen käytettävyyteen ja vaikutuksiin työn fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen. Tulokset osoittavat, että Wilhelmiina Taavetin tilat tukevat monelta osin hoitajien työhyvinvointia. Valaistuksen laadukas suunnittelu, luonnonvalon hyödyntäminen sekä tilojen selkeä hahmotettavuus ovat merkittäviä vahvuuksia. Myös esteettömyys on toteutettu pääosin hyvin, mikä helpottaa liikkumista ja työskentelyä. Kehityskohteina nousivat esiin tilan kaikuva äänimaailma sekä hoitajien käyttöön varattujen taukotilojen rajallisuus kyseisessä kerroksessa. Johtopäätöksinä suositeltiin muun muassa akustiikan parantamista ääntä vaimentavilla materiaaleilla, hoitajille erillisen ruokailu- ja taukotilan suunnittelua sekä työhuoneen yksityisyyden ja toimivuuden lisäämistä. Tutkimus osoittaa, että tilasuunnittelulla on merkittävä rooli hoitajien työhyvinvoinnissa. Tämän opinnäytetyön tulokset soveltuvat käytettäväksi Wilhelmiina-palvelutalon toiminnan kehittämisessä ja tuloksia voidaan soveltaa lisäksi muihin palvelutaloihin. Ikäihmisten ja näin ollen myös huonokuntoisten määrän kasvaessa palvelutalojen tarve lisääntyy. Tilasuunnittelu on keskeinen osa kokonaisuutta jonka vuoksi alan jatkotutkimuksista on merkittävää hyötyä. Erityisesti tilojen vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin laajemmalla otannalla tulisi tutkia, jotta tilaratkaisut olisivat nykyistä käyttäjäystävällisempiä ja työhyvinvointia edistäviä. - Kilta, Teema ja Kaj Franck
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Sainio, VilmaTarkastelen opinnäytetyössä kirjallisuuden kautta Kaj Franckin uraa ja hänen lähtökohtiansa muotoiluun. Lähestyn Franckin muotoilu-uran tutkimista ajattoman ja näkymättömän muotoilun näkökulmasta. Keskityn työssä Franckin suunnittelemaa Kilta-sarjaan, sillä astiasarja edustaa Franckin suunnittelun tavoitteita. Franck työskenteli Arabian taideosaston suunnittelukokouksen makutuomarina, Wärtsilän taiteellisena johtajana ja Taideteollisen korkeakoulun taiteellisena johtajana. Franck onnistui uransa aikana vaikuttamaan suomalaiseen astiasuunnitteluun minimalisoiden muotoja ja tarjoamalla kuluttajille astiasarjan, jonka astiat olivat monikäyttöisiä. Franckin lähtökohdat muotoilulle olivat sen käytännöllisyys ja kuluttajan tarpeisiin vastaaminen. Nämä ajatukset kiteytyvät 1953 julkaistussa Kilta-sarjassa, joka koostui aluksi vain kymmenestä erillisestä funktionaalisesta astiasta. Kului aikansa ennen kuin astiasarja yleistyi, mutta aktiivisen markkinoinnin ansioista se kasvoi osaksi suomalaisten astiakokoelmia, ja on säilynyt suosiossa ja koetaan nykyään suomalaisen muotoilun kansallisena symbolina. Opinnäytetyössä esitän syitä miksi Kilta-sarja, joka on nykyään nimeltään Teema, on pysynyt olennaisena ja ajattomana. Kilta-sarja kasvoi luontevasti kiinni ympäristöönsä ja vastasi vain muutamalla astialla kuluttajan tarpeisiin ruoan tarjoilussa sekä ruoan laittamisessa ja säilyttämisessä. Tuon myös esille sen merkityksen mikä astiasarjan päivittämisellä on ollut. Teema-sarjaa on vuosien varrella päivitetty; astiakokoja on muutettu ja uusia astioita on suunniteltu. Pysyäkseen ajattomana, astiasarjaa on täytynyt päivittää. Tuon myös opinnäytetyössä esille termin näkymätön muotoilu ja pohdin, kuinka Teema-sarja voidaan nykypäivänä kokea näkymättömänä muotoiluna. Opinnäyte antaa lukijalle tiivistetyn katsauksen Franckin taideteolliseen uraan ja miten se on muuttanut suomalaista astiastokulttuuria. Käsittelen lopuksi Franckin tavoitteita muotoiluun tarkemmin nykypäivän näkökulmasta. Nykypäivän muotoilija voi hyödyntää Franckin lähtökohtia suunnitteluun, mutta muuttuvassa maailmassa myös ajattoman muotoilun käsitys on muuttunut. Ajattomuuteen yhdistetään esineen kulttuurillinen yhteys sekä oman aikansa arvot. - Tarinallisuus sakraalissa tilassa - Myyrmäen kirkon tarinankerronnalliset keinot
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Simula, SaanaIhmiset ovat kautta aikain kertoneet tarinoita. Entisestään tarinankerronnan rooli yhteiskunnan eri aloilla on vahvistunut 1980-luvulla alkunsa saaneen tarinallisen käänteen myötä, jolloin myös keskustelu arkkitehtuurin narratiivisesta luonteesta sai alkunsa. Narratiivisella lähestymistavalla pyritään korostamaan arkkitehtuurin kokemuksellista ja elämyksellistä puolta. Tarinat ovat keskeisiä inhimillisen kokemuksen välittäjiä, minkä vuoksi arkkitehtuurin vaikuttavuus ja merkitykset rakentuvat pitkälti tarinallisuuden avulla. Tutkielmassa tarkastellaan tarinallisuuden ilmenemistä arkkitehtuurissa sekä konkreettisia suunnittelukeinoja, joiden avulla tilat voivat toimia tarinankertojina. Tarkastelu kohdistuu sakraaliin tilaan, sillä sakraalirakennuksissa kokemuksellinen ulottuvuus on hyvin merkittävässä asemassa ja siihen kiinnitetään tyypillisesti erityistä huomiota myös suunnitteluvaiheessa. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta sekä tapaustutkimusta, joka kohdistuu Juha Leiviskän suunnittelemaan Myyrmäen kirkkoon. Tutkimuskysymyksiä ovat ”Miten tarinallisuus ilmenee Myyrmäen kirkossa?” ja ”Millaisilla arkkitehtonisilla keinoilla tarinallisuutta luodaan Myyrmäen kirkossa?”. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu narratiivista arkkitehtuuria, sakraalitiloja sekä arkkitehtonisia ilmaisukeinoja käsittelevistä lähteistä. Tapaustutkimuksessa kirjallisten lähteiden rinnalla merkittävässä osassa ovat myös kirjoittajan kohteessa tekemät havainnot. Tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että sakraalitilojen tarinallisuus ilmenee kahdella tasolla. Kirkkotiloihin sisältyy uskonnollisten rakennusten perinteestä kumpuavaa symboliikkaa, joka on muotoutunut vuosisatojen kuluessa. Toisaalta tilan tarinallisuus kytkeytyy myös yksilön kokemukseen tilasta. Myyrmäen kirkossa pyhyyden kokemus nousi keskeiseksi arkkitehtuurin välittämäksi viestiksi, koska kirkon arkkitehtuuri ohjaa kävijän ajatuksia hengellisyyteen ja hiljentymiseen. Tilassa syntyvä pyhyyden kokemus ilmentää symboliseen tasoon verrattuna arkkitehtuurin henkilökohtaisempaa ulottuvuutta. Tutkielmassa Myyrmäen kirkon keskeisimmiksi tarinankerronnallisiksi keinoiksi tunnistetaan valo, ääni, materiaalit, muoto ja mittakaava sekä tilojen sarjallisuus. Analyysin perusteella havaitaan, että nämä keinot osallistuvat sekä kirkon symbolisten merkitysten että pyhyyden kokemuksen luomiseen. Kaiken kaikkiaan tutkielma osoittaa, että tilan tarinallinen ulottuvuus voi rikastaa arkkitehtuurikokemusta luomalla uuden merkityksen lisätason. Arkkitehdit joutuvat usein tasapainottelemaan erilaisten suunnittelua ohjaavien määreiden keskellä, jolloin tilan kokemuksellisuus saattaa helposti jäädä suunnitelman taka-alalle. Narratiivin hyödyntäminen voisi kuitenkin tuoda merkityksellisyyttä arkkitehtuurikokemukseen ja vahvistaa kokijan ja tilan välistä yhteyttä. - Luonnosta inspiroitunut arkkitehtuuri kestävän kehityksen tukena
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Tattari, EmiliaLuonnon eliöt, prosessit ja ekosysteemit eivät tuhlaa resursseja eivätkä energiaa. Luonnolla on kyky muuttua ja sopeutua vaihteleviin olosuhteisiin. Arkkitehtuuri sen sijaan haaskaa energiaa ja resursseja jatkuvasti: rakennusten ylläpitoon kulutetaan energiaa, vanhoja rakennuksia puretaan matalalla kynnyksellä, eivätkä kaikki materiaalit sovellu uudelleenkäyttöön. Kasvavan ilmastokriisin takia on merkittävää keksiä arkkitehtuuriin uudenlaisia ratkaisuja, jotka toteuttavat kestäviä ympäristöjä. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan, miten arkkitehtuurissa voidaan hyödyntää luonnon prosesseja ja muotoja ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän rakentamisen kehittämiseksi. Työn tutkimuskysymys on: miten luonnosta inspiroitunut arkkitehtuuri tukee kestävää kehitystä? Työn tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin toteuttaa luonnosta inspiroitunutta arkkitehtuuria ja tutkia, miten ne tukevat kestävää kehitystä. Tutkimuksen kohteena ovat kolme luonnosta inspiroituneen arkkitehtuurin suuntausta: biomimetiikka, biomorfismi ja luonnon hyötykäyttö. Lisäksi työn tavoitteena on tarkastella, miten luonnosta inspiroitunut arkkitehtuuri voi epäonnistua kestävän kehityksen tukemisessa tai ilmentyä viherpesuna. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena ja tapaustutkimuksena. Kirjallisuuskatsauksessa käytetään monialaista kirjallisuutta määrittelemään työn keskeiset käsitteet, eli ekologinen sekä sosiaalinen kestävä kehitys, luonnosta inspiroituneen arkkitehtuurin suuntaukset sekä viherpesu. Toisena tutkimusmetodina on tapaustutkimus, jossa analysoin miten kolme erilaista luonnosta inspiroitunutta rakennusta tukevat kestävää kehitystä. Kohteiden analyysi osoitti, että mitä kokonaisvaltaisemmin luonnosta inspiroitunut malli tai systeemi on integroitu rakennuksen toimintaan, sitä paremmin rakennus tukee ekologisen kestävyyden tavoitteita. Kaikissa tarkastelluissa kohteissa luonnon imitoiminen tai hyödyntäminen oli jossain määrin puutteellista, mikä johtui joko kehittymättömästä teknologiasta tai heikosta luonnon mallien tutkimisesta. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen ei ollut kohteiden suunnittelun ensisijainen tavoite. Kuitenkin tutkimus toi esiin, että kohteiden arkkitehtuuri parantaa ihmisten viihtyvyyttä, ja sen lisäksi rakennukset ovat korkealaatuisia ja visuaalisesti kiinnostavia. Luonnosta inspiroitunut arkkitehtuuri myös vahvistaa luonnon ja kulttuurin välistä suhdetta, mikä on erityisen tärkeää, sillä rakennetun ympäristön suhde luontoon on usein hallitseva ja kajoava. - Kestävä suunnittelu ja muovikalusteet - Miten muovikalusteiden suunnittelussa huomioidaan kiertotalouden periaatteet?
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Härkönen, RoosaMuovi on ollut merkittävä materiaali suomalaisten kalusteiden historiassa ja innostanut muotoilijoita eri vuosikymmenillä. Muovi on haasteellinen materiaali, jonka ongelmat liittyvät ympäristöhaittoihin ja kierrätettävyyteen. Muoveja tulisi käyttää kestävästi ja niiden kiertoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten muovikalusteiden suunnittelua voidaan toteuttaa kestävästi. Tutkielman tavoitteena on tuoda esille, miten kiertotalouden peri-aatteita voidaan huomioida muovikalusteiden suunnittelussa. Lisäksi tavoitteena on koota yhteen hyviä esimerkkejä kestävästi suunnitelluista muovikalusteista. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan muovia kalusteiden materiaalina. Tutkielman alussa tarkastellaan suomalaisten muovikalusteiden historiaa läpileikkauksena 1950-luvulta nykypäiviin asti. Osiossa käydään läpi aikakauden ilmiöiden vaikutuksia muovikalusteiden muotoiluun. Lisäksi esitellään esimerkkejä eri vuosikymmenten muovikalusteista. Muoviteollisuudessa pyritään jatkuvasti kehittämään ekologisempia muovimateriaaleja sekä edistämään muovien kierrätystä uusiokäyttöön. Tutkielmassa käydään esimerkkeinä läpi bio-muoveja ja muovikomposiittimateriaaleja. Aihealueen rajaamiseksi aiheita tarkastellaan yleisenä katsauksena. Tutkielman lopussa perehdytään kestävään suunnitteluun. Kestävän kehityksen merkitys suunnittelutyössä kasvaa jatkuvasti ja suunnittelulla onkin keskeinen rooli kestävyyden lisäämisessä. Kiertotalouden avulla voidaan toteuttaa kestävää suunnittelua. Kiertotalousajattelun mukaan materiaalit ovat jatkuvassa kierrossa, jolloin niillä on useita käyttökertoja niiden elinkaaren aikana. Tutkielmassa tuodaan esille, miten kiertotalouden periaatteet soveltuvat muovikalusteiden suunnitteluun. Muovikalusteiden suunnittelussa on tärkeää huomioida kalusteen ja käytettävän muovimateriaalin elinkaari. Kiertotalouden periaatteiden mukaan kalusteet tulee suunnitella huollettaviksi ja korjattaviksi, muunneltaviksi, helposti koottaviksi ja purettaviksi sekä kierrätettäviksi. Lisäksi on tärkeää huomioida kalusteessa käytettävän muovimateriaalin uusiokäytön mahdollisuudet. Näin muovin arvo pysyy parhaimmillaan. - VALLAN TILOJA - kuinka sisustuksen avulla on ilmennetty valtaa 1920–30-luvun Euroopassa
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Heikkinen, AnniliinaArkkitehtuuri ja valta ovat aikojen alusta asti olleet läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Hallinnot ovat demonstroineet valtaa muun muassa suuren johtajan, voimakkaan armeijan tai lakien kautta. Näiden ohella hallintojen on ollut tärkeää rakentaa myös fyysistä ympäristöä valtaansa ilmaisemiseksi. Tämän työn aiheena on tutkia, kuinka valta on näkynyt maailmansotien välisessä ajassa Euroopassa syntyneissä totalitäärisissä valtioissa. Työn tutkimuskysymys on, kuinka sisustuksen avulla on ilmennetty valtaa 1920–30-luvun Euroopassa. Työssä syvennytään tarkemmin Neuvostoliiton, Saksan sekä Italian diktatuurien syntyyn johtaneisiin syihin sekä selvitetään, miten heidän omaperäinen vallan estetiikkansa muodostui. Työ on kirjallisuustutkielma, jossa aihetta käsitellään 1920- ja 30-luvun ajanhengen ja yhteiskunnan näkökulmasta, jolloin ääriajattelu ja suuret poliittiset aatteet olivat voimakkaimmillaan Euroopassa. Kirjallisten lähteiden lisäksi tutkielmassa tarkastellaan esimerkkikohteita, joissa sisustusta ja arkkitehtuuria ovat vahvat poliittiset ideaalit. Työssä tutkitaan näiden tilojen poliittista henkeä, sen vaikutusta arkkitehtuuriin, sekä mahdollisia yhtymäkohtia eri tilojen välillä. Työssä tutkittujen esimerkkikohteiden perusteella voidaan todeta, että vallan esittäminen ja estetiikka erosi valtioiden välillä, vaikka heidän tavoitteensa olivatkin osittain samanlaisia. Jokainen valtio kehitti oman tulkintansa vallan estetiikasta arkkitehtuuriinsa, jossa yhdistyivät niin klassismin ihanteita, valtion merkittävää historiaa kuin poliittiset ideaalitkin. Vaikka esteettiset keinot erosivat toisistaan jokainen, valtio inspiroitui ja ammensi antiikin ja klassismin vaikuttavasta perinnöstä. Työ osoitti myös klassisen arkkitehtuurin poliittisen latautuneisuuden ja korosti sisätilan arkkitehtuurin merkitystä vallan ja hallinnan keinona näissä totalitäärisissä hallinnoissa. - Suomalaisen sisustusarkkitehtuurin rooli 1970-luvulla
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Nevalainen, Silvia1970-luku on sisustusarkkitehtuurin kannalta vuosikymmen, josta ei ole tehty runsaasti tutkimusta. Jotta voisimme ymmärtää ammattikuntamme roolia tämän päivän Suomessa, on tärkeä tarkastella historiaa. Sitä millainen rooli sisustusarkkitehdeilla on ollut kulloinkin. Tämä kandidaatintyö keskittyy tarkastelemaan, millainen rooli sisustusarkkitehtuurilla oli 1970-luvun Suomessa. Tutkielmassa selvitetään, miten sisustusarkkitehdit ovat reagoineet yhteiskunnan muutoksiin ja mitkä teemat ovat olleet pinnalla, ja mihin kaikkeen sisustusarkkitehdit ovat vaikuttaneet? Työssä tarkastellaan myös millä tavalla 1970-luvun ilmiöt ja olosuhteet näkyvät aikansa sisustusarkkitehtuurissa. Tutkielma ei tarkastele yksittäisiä sisustusarkkitehteja ja heidän kädenjälkeään, vaan sisustusarkkitehtuuria ilmiönä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksen avulla. Lisäksi työhön tuo syvyyttä vanhat 70-luvulla valmistuneiden sisustusarkkitehtien opinnäytetyöt. Opinnäytetöistä analysoidaan, miten sisustusarkkitehtien rooli näkyy hyvinvointivaltion rakentamisessa, ja miten ajan ilmiöt näkyvät heidän töissään. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että sisustusarkkitehtien rooli vuosikymmenen aikana on ollut monipuolinen. He suunnittelivat kalusteita, tiloja ja muokkasivat työympäristöjä toimivammiksi. Sisustusarkkitehtuurin rooli on ollut selkeämmin näkyvissä kaupungeissa, joihin on rakennettu paljon uusia lähiöitä sekä palveluita. Kodeissa sisustusarkkitehtien kädenjälki on näkynyt etenkin kalusteiden muotokielessä, kun taas julkisissa tiloissa rooli on ollut voimakkaammin esillä myös tilaratkaisuissa. Työkenttään on vaikuttanut vuosikymmenen aikana etenkin hyvinvointivaltion rakentuminen, mutta myös öljykriisi sekä massatuotanto. - Shadows from light – Learning how to imitate nature’s shadows through a luminaire
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Sjöblom, WilmaThe aim for this research project was to create a luminaire that would imitate the shadows cast onto walls and the ground by the trees during Summer when this occurrence is most prevalent. The goal was not to design a product, but more as a project to recreate and imitate the specific shadow phenomenon in the form of a luminaire. My project does not focus on technicalities of lightbulbs or the impact of materials, it is an organic journey to recreate the effect I found inspiring. The main technique in creating the lampshade was laser cutting a sheet of acrylic with a pattern similar to the organic shadows created by nature. The sheet was bent using a heat gun and assembled together into a luminaire. One of the main issues was the distance between the lightbulb and the lampshade easily being too great to create a reasonably sized luminaire. Another problem was simply the lack of time, which if I had more, I would have used to make another final luminaire to remedy the issues with the first one. The effect turned out to be harder to recreate than expected, and the final luminaire does not quite imitate the phenomenon as well as I had hoped. It does create interesting shadows onto the wall it is placed in front of, and the final luminaire also looks nice in an interior. There is a lot of room for further development to more closely resemble the organic shadows observed in nature. - Tutkimus Töölönlahden Talvipuutarhasta julkisena tilana
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Leppä, EmmaTässä kandidaatintyössä tutkitaan Töölönlahden Talvipuutarhaa julkisena tilana. Kohteen ympäristötekijöitä analysoidaan ja niiden vaikutuksia kävijöiden käyttäytymiseen selvitetään. Työ tutkii miten kävijät hyödyntävät julkista tilaa, joka ei aseta suuria vaatimuksia tietyille toimintatavoille. Työssä tutkitaan tilaa eri ympäristötekijöiden vaikutusta käyttäjiin kirjallisuuskatsauksen kautta. Tekstissä käsitellään talvipuutarhojen historiaa, julkisen tilan tutkimista, ja tilan ympäristötekijöiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Osa ympäristötekijöistä on aineellisia, kuten kasvillisuus ja osa aineettomia, kuten säännöt. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen suoritettiin kenttäkäyntejä Talvipuutarhaan. Havainnot koostettiin viiteen eri kaavioon: näkymälinjat, vaikuttavat ympäristötekijät, kulkeminen, viipyminen/oleskelu ja toiminnot. Tuloksia käsitellään ja vertaillaan teoriaan. Tutkimuksessa todettiin ympäristötekijöiden vaikuttavan kävijöiden käyttäytymiseen merkittävästi. Vaikutukset eivät olleet aina selkeästi tulkittavissa, koska moni aistielämys on yksilöllistä. Talvipuutarhassa havaittiin monipuolista toimintaa, joihin vaikutti vahvasti useat ympäristötekijät samanaikaisesti. Havaitut toiminnot voidaan jakaa kahteen eri ryhmään, tilan tarjoamiin toimintoihin ja oma-aloitteisiin toimintoihin. Tilan tarjoamia toimintoja olivat esimerkiksi kasvien ja arkkitehtuurin katsominen, sekä oleskelu viehättävässä ilmaisessa tilassa. Oma-aloitteiset toiminnot vaativat kävijöiltä omien virikkeiden tuomista Talvipuutarhaan. Esimerkkejä oma-aloitteisesta toiminnasta ovat maalaaminen, shakin pelaaminen ja tietokoneella työskentely. Huoneissa, joissa oli pitkiä näkymälinjoja, selkänojallisia penkkejä, suojaisampaa kasvillisuutta, visuaalisia vetovoimatekijöitä ja miellyttävä äänimaisema olivat suosittuja oleskelupaikkoja. - Ulkoiset aurinkosuojauksen julkisivumenetelmät toimistorakennuksissa
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Bergholm, IrisAurinkosuojauksella pyritään suojautumaan auringon liialliselta lämpösäteilyltä ja kirkkaudelta. Varsinkin kesäisin auringon lämpökuormat voivat olla suuria, mikä voi aiheuttaa rakennuksien sisätilojen ylikuumenemista. Ilmastonmuutoksen myötä kuumat ajanjaksot tulevat pitenemään, minkä vuoksi aurinkosuojien suunnittelusta tulee yhä olennaisempaa myös Suomen leveysasteilla. Liian korkeat lämpötilat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja tuotteliaisuuteen. Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään ulkoiseen aurinkosuojaukseen osana toimistoarkkitehtuurin ilmastotietoista suunnittelua. Työssä tutkitaan, mitä eri ulkoisia aurinkosuojaratkaisuja on saatavilla, ja minkälainen merkitys aurinkosuojauksen suunnittelulla on. Tutkielmassa perehdytään auringon vaikutuksiin työympäristössä ja esitellään erilaisia aurinkosuojarakenteita, joita voidaan käyttää toimistorakennuksissa. Pyrkimyksenä on ryhmitellä aurinkosuojia ymmärrettävien kategorioiden avulla ja nostaa esille eri vaihtoehtojen ominaisuuksia. Tutkielman avulla luodaan katsaus arkkitehtien käytettävissä oleviin varjostamisen mahdollisuuksiin. Tutkimus perustuu aurinkosuojausta kuvaavaan kirjallisuuteen ja oppaisiin. Aiheeseen liittyviä Rakennustieto Oy:n ohjekortteja hyödynnetään laajalti ajankohtaisen tiedon ja suunnitteluperiaatteiden selvittämisessä. Tutkielmassa käy ilmi, että aurinkosuojaratkaisut voidaan yleisellä tasolla jakaa useampaan alaryhmään niiden sijainnin, liikkuvuuden ja säätelytavan perusteella. Ulkoiset aurinkosuojat voidaan siis jakaa kiinteisiin ja liikkuviin sekä manuaalisesti ja automaattisesti säädeltäviin ratkaisuihin. Kiinteiden aurinkosuojien alaryhmän rakenteet tyypitellään usein geometrian perusteella horisontaali-, vertikaali- ja kennorakenteisiin. Näiden rinnalle voidaan nostaa neljäs aurinkosuojaryhmä eli verkkorakenteet. Liikkuvia aurinkosuojaratkaisuja tarkastellessa nähdään selkeästi aurinkosuojien kehittymisen trendi osaksi älykkäitä ratkaisuja. Muuntautuvuus ja automatisoitu liike mahdollistavat ympäristön muuttuviin olosuhteisiin vastaamisen. Tämän vuoksi liikkuvia aurinkosuojia pidetään yleisellä tasolla kiinteitä tehokkaampina. Aurinkosuojat auttavat rakennettua ympäristöä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Niiden käyttäminen julkisivuissa mahdollistaa esimerkiksi termisen ja visuaalisen viihtyvyyden kasvamisen sekä rakennuksen jäähdytystarpeen vähenemisen. Lisäksi yksilöllisillä julkisivurakenteilla voidaan luoda ulkonäöllistä imagoa kyseessä olevalle toimistorakennukselle. Varsinkin tuotemaisten aurinkosuojien käyttäminen on suhteellisen yleistä, mutta arkkitehtien käytettävissä olevaa tietoa rakenteellisten aurinkosuojien suunnitteluperiaatteista tulisi kuitenkin olla saatavilla vielä nykyistä enemmän. - Pako todellisuudesta. Keinotodellisuuksien elementtien soveltaminen sisustusarkkitehtuuriin
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis(2024) Ylöstalo, SamiTämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia keinotekoisia maailmoja, kuten elokuvia ja pelejä. Elokuvat ja pelit sisältävät elementtejä, joilla vahvistetaan immersiota. Immersiivisiä kokemuksia edistää tarinankerronnan lisäksi erilaiset visuaaliset elementit, kuten valo, väri sekä tilallisuus. Nämä elementit ovat olennainen osa näiden maailmojen viehätystä. Esimerkkikohteiden kautta pohditaan sitä, miten näitä elementtejä on hyödynnetty niin keinotekoisissa maailmoissa kuin reaalimaailmassa. Tarkoituksena oli osoittaa, että näiden elementtien käytön ei tarvitse rajoittua vain elokuviin ja peleihin, vaan että niitä voi suosia myös fyysisissä tiloissa. Sisustusarkkitehtuuri sekä alalla työskentelevät hyötyisivät näiden elementtien soveltamisesta sekä erilaisten psykologisten kokemusten, kuten immersion ja flow-kokemuksen tutkimisesta. Tutkimusmenetelminä toimivat kirjallisuuskatsaus sekä oma pohdinta ja havainnointi. Immersio on ihmisen voimakkaimpia kokemuksia ja tärkeä onnen lähde. Vaikka immersiiviset kokemukset ovatkin hyvin subjektiivisia, tiedämme, miten näitä kokemuksia voi edesauttaa. Opinnäytetyössä pohditaan arkkitehtuurin potentiaalia. Todetaan, että arkkitehtuurin suurin potentiaali on saavutettu, kun se tuottaa voimakkaita, immersiivisiä kokemuksia. Viihdeteollisuus tutkii ihmisen psykologiaa ja soveltaa värejä, valoa ja sisustusta luoden uskottavia maailmoja. Vastaavasti sisustusarkkitehti voi soveltaa näitä tekniikoita ja oppia näiltä aloilta. Tarkoitukseni on nähdä ala uudesta näkökulmasta: sisustusarkkitehti voi olla tilakokemuksen dramaturgi.