Aaltodoc

Aaltodoc is the institutional repository of Aalto University.

Aaltodoc has a new updated appearance. Instructions for searching and more information is available here.

Otakaari 1 grandhall. Photo: Esa Kapila
 

Communities in DSpace

Select a community to browse its collections.

Now showing 1 - 13 of 13

Recent Submissions

Study on the responsiveness of U.S. stock market (S&P 500) to monetary expansion (M2) and real economic growth (Real GDP) across different monetary/fiscal policy eras.
(2025) Nygård, Vilpert
School of Business | Bachelor's thesis
This thesis examines how U.S. stock market returns (S&P 500) relate to monetary expansion (M2) and real economic growth (real GDP growth) over 1960-2025 and assesses which variable provides greater explanatory content for stock return dynamics. Using reduced-form vector autoregression (VAR) framework, the results indicate that neither M2 nor real GDP meaningfully predicts stock returns at quarterly horizons. At annual horizons, predictability becomes detectable, and real GDP exhibits stronger incremental explanatory content than M2 when both variables are included jointly, with the sign of the estimated relationship being negative. Multiple-break testing using the Bai-Perron procedure finds no statistically significant structural breaks in the conditional-mean relationships, although subsample evidence suggests that any predictability weakens in the later part of the sample.
Green investing in Europe: Financial shocks and their effects on firm emissions
(2026) Kotro, Elmo
School of Business | Bachelor's thesis
Changes in cost of capital and other financial shocks have been empirically proven to affect the greenhouse gas emissions from companies in the US, as shown by Hartzmark & Shue (2022). This study attempts to measure the effects of these same shocks in the European market and compare them to the findings from the US data. The results from European markets are inconclusive: When using proxies for real performance, data from 2005 to 2024 indicates that there is no statistically significant correlation between firm performance and their emissions. Cost of capital has an expected positive correlation to emissions, but with more effect on green and neutral firms compared to brown ones. When analysing older data from 2005-2015 as a control measure, significant estimators are found and are in line with US data, suggesting that the elasticity in emissions has existed but since disappeared. This dilution of emissions elasticity is most likely the result of EUs more strict environmental regulation and more intensive focus on ESG in European companies. Changes in cost of capital and other financial shocks have been empirically proven to affect the greenhouse gas emissions from companies in the US, as shown by Hartzmark & Shue (2022). This study attempts to measure the effects of these same shocks in the European market and compare them to the findings from the US data. The results from European markets are inconclusive: When using proxies for real performance, data from 2005 to 2024 indicates that there is no statistically significant correlation between firm performance and their emissions. Cost of capital has an expected positive correlation to emissions, but with more effect on green and neutral firms compared to brown ones. When analysing older data from 2005-2015 as a control measure, significant estimators are found and are in line with US data, suggesting that the elasticity in emissions has existed but since disappeared. This dilution of emissions elasticity is most likely the result of EUs more strict environmental regulation and more intensive focus on ESG in European companies.
OPERATIONAL STRATEGIES FOR EMISSION REDUCTION IN HEAVY-DUTY FREIGHT
(2026) Ruckenstein, Jonatan
School of Business | Bachelor's thesis
Heavy duty vehicle fleets are facing mounting pressure to reduce greenhouse gas emissions,especially in the European Union. Battery electric trucks are thought to be the most effective wayfor fleet decarbonization in Europe, but fleet replacement is not available or viable for all fleets currently. This thesis identifies and evaluates operational strategies for cutting emissions, without fleet electrification. This was done by means of a structured literature review and grey literature to give broader context on the subject. The focus was on medium- and heavy-duty freight in urban and peri-urban environments in the EU, focusing on near-term strategies that can be achieved with operational changes. The main operational strategies identified with the aid of the materials were load consolidation, speed, time and traffic and behavioral strategies, such as idling reduction and eco-driving. The main findings were synthesized into tables presenting the emission reduction potential and the related prerequisites required for implementation. In terms of implementation potential, the strategies could be divided into high-impact and low-impact options. The former strategies enable bigger reductions but have more requirements for implementation, with the main one being co-operation across the supply chain. Low-impact strategies can be implemented unilaterally but they result in more modest emission reductions. The findings provide a structured overview of operational strategies to support fleet managers in planning short- and medium-term decarbonization strategies. They suggest that future research empirically validates these findings, while further examining how these strategies would interact with fleet electrification.
Kieli on valtaa: Business English Lingua Franca (BELF) sekä inkluusio ja ekskluusio organisaatioissa
(2025) Pyykkönen, Petra
School of Business | Bachelor's thesis
Tutkielma käsittelee Business English Lingua Franca -ilmiötä (BELF) ja sen vaikutuksia inkluusioon ja ekskluusioon monikansallisissa organisaatioissa. BELF helpottaa kansainvälistä viestintää, mutta se ei ole täysin neutraali käytäntö, sillä englannin kielen taito, aksentti ja natiivipuhujan normien ihannointi voivat luoda valta-asetelmia ja epätasa-arvoa työyhteisöissä. Tutkielma osoittaa, että heikompi kielitaito voi johtaa ulkopuolisuuden kokemuksiin ja rajoittaa työntekijöiden osallistumista. Toisaalta psykologisesti turvalliset ja inklusiiviset kielikäytännöt, joissa painotetaan ymmärrettävyyttä ja yhteistyötä kielellisen täydellisyyden sijaan, voivat lieventää näitä vaikutuksia ja tukea tasa-arvoisempaa viestintää.
Tekoälyasetuksen vaikutukset rekrytointiprosessiin
(2026) Haataja, Saku
School of Business | Bachelor's thesis
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan tekoälyasetuksen (EU) 2024/1689 vaikutuksia tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa. Tutkimus on toteutettu käyttäen lainopillista metodia tulkitsemalla systemaattisesti tekoälyasetusta. Tarkastelu on rajattu käsittelemään ainoastaan tekoälyasetusta. Muu soveltuva lainsää-däntö, kuten yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tekoälyasetuksen lähestymistapa on riskiperusteinen. Järjestelmät on luokiteltu kiellettyihin tekoälyjärjestelmiin sekä suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin. Lisäksi luokittelua täydentää yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskeva sääntely. Valtaosa tekoälyasetuksen vaatimuksista ja velvoitteista kohdistuu suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin. Tutkielmassa selvitetään, millaiset tekoälyjärjestelmät jäävät tekoälyasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tutkielmassa tulkitaan myös, millaiset tekoälyjärjestelmät ovat suuririskisiä ja millaiset ovat kiellettyjä. Lisäksi tässä tutkielmassa riskiperusteista luokittelua täydentää vähäisen riskin tekoälyjärjestelmien luokka. Rekrytointia tarkastellaan Armstrongin kymmenvaiheisen mallin pohjalta tätä tutkielmaa varten kehitetyn nelivaiheisen rekrytointiprosessin viitekehyksen kautta. Tämä tutkielma osoittaa, että rekrytoinnissa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat lähtökohtaisesti suuririskisiä ja niihin kohdistuu siten erityisiä velvoitteita ja vaatimuksia. Velvoitteet kohdistuvat eri tavoin vastuutahoille. Keskeisimmät vastuutahot rekrytoinnin kannalta ovat tarjoaja ja käyttöönottaja, koska tarjoaja kehittää tekoälyjärjestelmät ja käyttöönottaja käyttää niitä. Velvoitteet kohdistuvat EU:n tuotesääntelyn hengessä pääasiassa tarjoajalle. Käyttöönottajien velvoitteista keskeinen esimerkki on ihmisvalvonnasta huolehtiminen.