Wicked problems and the welfare state: Segregation in Finnish urban planning policy

Thumbnail Image

Files

isbn9789526421971.pdf (11.82 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Doctoral thesis (article-based) | Defence date: 2025-01-10
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2024

Department

Arkkitehtuurin laitos
Department of Architecture

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

en

Pages

107 + app. 87

Series

Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 277/2024

Abstract

Segregation is a relatively new research topic in Finland. Levels of residential segregation are growing, presenting a problem for the welfare state ethos. This thesis investigates how urbanplanning policy deals with the 'problem' of segregation in Finland. The four articles study the interrelationship between the social, the physical, and the perceived city and each dimension's role in the segregation cycle. The first three articles concentrate on the Helsinki metropolitan area, analyzing the social dimension of institutionalized urban policies such as transit-oriented development and social mixing. The last article examines how segregation is recognized in the twenty largest Finnish cities. Perceptions are of interest to urban planning, as they are linked to selective moving patterns, which are one driver of the segregation process. The first article finds interlinkages between neighborhood satisfaction, socioeconomic status, and the share of social housing in neighborhoods. The second article finds differences in neighborhood satisfaction by tenure status, with municipal tenants reporting lower neighborhood satisfaction, quality of life, and perceived safety than homeowners. The second article concludes that while social mixing seems to have bridged the gap in spatial justice among different tenure groups, it has not managed to equalize neighborhood perceptions in the Helsinki metropolitan area. The third article concludes that while the segregation trajectory in the Helsinki metropolitan area is perceived as alarming and needing intervention, governance capacity is lacking: segregation is poorly articulated and yet to be institutionalized. The fourth article concludes that acknowledging segregation depends on city size and urban policy framework. Where segregation is named as a goal, it is often not translated into explicit actions in local policies. Segregation is mostly targeted with housing and land use policies, cornerstones of the local autonomy. This model works poorly in a situation where segregation is a regional issue. Governance capacity is also lacking on the state level, where housing policies affecting segregation are volatile. Insufficient governance capacity carries a risk: spatial inequalities may eventually become structural and cemented.

Segregaatio on suhteellinen uusi tutkimusaihe Suomessa. Segregaatio on kuitenkin voimistunut 2000-luvulla kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa haastaen hyvinvointivaltion eetoksen. Väitöskirjan neljä artikkelia tutkivat sosiaalisen, fyysisen ja koetun kaupungin välistä vuorovaikutusta sekä kunkin ulottuvuuden roolia segregaatioprosessissa. Kolme ensimmäistä artikkelia keskittyvät pääkaupunkiseutuun ja analysoivat segregaation ja saavutettavuuden sekä sosiaalisen sekoittamisen yhteyttä. Viimeinen artikkeli kysyy, miten segregaatio tunnistetaan Suomen suurimmissa kaupungeissa. Asukaskokemukset ovat yhteydessä valikoivaan muuttoliikkeeseen, joka puolestaan on yksi segregaatioprosessin ajureista. Pääkaupunkiseudulla on yhteys asuinaluetyytyväisyyden, asuinalueen sosioekonomisen aseman sekä ARA-vuokra-asuntojen osuuden välillä. Asuinaluetyytyväisyys vaihtelee hallintamuodon mukaan: kaupunkien ARA-vuokra-asukkaat kokevat asuinaluetyytyväisyytensä, elämänlaatunsa ja alueensa turvallisuuden huonompina kuin omistusasunnoissa asuvat, vaikka objektiivisesti mitattuna eroja esim. palveluiden sijainnissa ei ole hallintamuotojen välillä. Sosiaalinen sekoittaminen näyttää siis onnistuneen paremmin tasaarvoisen palveluverkon luomisessa kuin subjektiivisten kokemusten tasaamisessa hallintamuotojen välillä. Segregaation kehityssuunta koetaan huolestuttavana ja toimenpiteitä vaativana. Segregaatio on kuitenkin huonosti artikuloitu kaupunkipolitiikassa, vaikkakin esiintyy pääkaupunkiseudun kaupunkien, seudun ja valtion ylätavoitteena. Viimeinen artikkeli toteaa, että segregaation tunnistaminen riippuu kaupungin koosta ja kaupunkipolitiikan ’kivijalasta’. Segregaation maininta ylätavoitteena ei takaa ilmiön kanavoitumista kaupunkipoliittisiin ohjelmiin eksplisiittisinä toimenpiteinä. Lisäksi segregaatiotoimenpiteet rajoittuvat yksittäisiin kaupunkeihin, vaikka ilmiö on seudullinen. Valtion ailahteleva asuntopolitiikka on lisäksi vaikeuttanut segregaation torjuntaa. Kun mikään hallinon taso ei saa otetta kehitykseen, segregaatio uhkaa muuntua sosio-spatiaalisesta ongelmasta vaikeammin ratkaistavissa olevaksi, rakenteelliseksi ongelmaksi.

Description

Supervising professor

Joutsiniemi, Anssi, Prof., Aalto University, Department of Architecture, Finland

Thesis advisor

Kauppinen, Timo, Docent, Finnish Institute of Health and Welfare, Finland
Lilius, Johanna, Dr., Aalto University, Department of Architecture, Finland

Keywords

segregation, social mixing, social housing, neighborhood satisfaction, urban planning policy, wicked problems, segregaatio, sosiaalinen sekoittaminen, ARA-vuokra-asunnot, asuinaluetyyvyäisyys, kaupunkipolitiikka, viheliäiset ongelmat

Other note

Parts

  • [Publication 1]: Rosengren, K., & Kauppinen, T. M. (under review). Does density matter in neighborhood satisfaction? A multi-level analysis of the Helsinki metropolitan area. Second revisions submitted 12/24 to International Journal of Housing Policy.
  • [Publication 2]: Rosengren, K., & Kauppinen, T. M. (2024). Neighborhood Satisfaction Among Municipal Tenants in the Helsinki Metropolitan Area. Tidsskrift for Boligforskning, 7(1), 25–49.
    DOI: 10.18261/tfb.7.1.4 View at publisher
  • [Publication 3]: Rosengren, K., Kauppinen, T. M., Lilius, J., Rasinkangas, J., & Ruonavaara, H. (2024). Conflicting regional policy goals: accessibility and segregation in the Helsinki metropolitan area. Urban, Planning and Transport Research, 12(1).
    Full text in Acris/Aaltodoc: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202404032989
    DOI: 10.1080/21650020.2023.2301063 View at publisher
  • [Publication 4]: Rosengren, K., Rasinkangas, J., & Ruonavaara, H. (2023). Awareness of segregation in a welfare state: a Finnish local policy perspective. Housing Studies, 1–22.
    DOI: 10.1080/02673037.2023.2269114 View at publisher

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-2197-1

Collections

[diss] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS