Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tarjonnan kehitys 2000-luvulla

Abstract

Pääkaupunkiseudun eli käytännössä Helsingin, Espoon ja Vantaan muodostama joukkoliikennejärjestelmä on Euroopan ja etenkin Suomen tasolla edistynyt ja arvostettu järjestelmä, joka kehittyy jatkuvasti. Kehitystä ohjaavat kuntien ja Helsingin Seudun Liikenteen tavoitteet ja kaupunkilaisten arvot ja asenteet. Tässä tutkimuksessa luodaan läpileikkaava katsaus pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehitykseen muun muassa tarjonnan, matkustajamäärien, liikenne- ja kaupunkisuunnittelun, ja näihin kaikkiin vaikuttavien tavoitteiden ja arvojen kehityksen näkökulmasta. Työssä pyritään tunnistamaan laajoja, koko 2000-lukuun vaikuttavia trendejä suunnittelussa ja joukkoliikennetarjonnassa sekä menneen, nykyisen että tulevan kehityksen valossa.

2000-luvulla käytännössä kaikkea suunnittelua on enenevissä määrin ohjannut kestävä kehitys ja ilmastotavoitteet. Kunnat ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2030, ja HSL päästöttömyystavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennyksiä tavoitellaan tiiviimmän kaupunkirakenteen ja ympäristöystävällisten kulkutapojen kuten raitiovaunujen ja sähköbussien avulla.

HSL on 15-vuotisen olemassaolonsa aikana panostanut suuresti poikittaisliikenteeseen ja uusien raideliikenteen runkoyhteyksien rakentamiseen, eikä trendi näytä hiipumisen merkkejä lähivuosikymmeninä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistuneiden Vantaan kehäradan, Länsimetron ja Raide-Jokerin lisäksi lähitulevaisuudessa tullaan rakentamaan useita uusia pikaraitioteitä. Rakentamispäätöksen jo saaneiden linjojen lisäksi yleiskaavoihin on varattu useita metro- ja pikaraitiotieverkostojen laajennuksia suurilta osin nykyisten runkobussilinjojen tilalle seuraavan 40 vuoden ajalle.

Tiivis kaupunkirakenne ja raideverkostoon nojaava joukkoliikennejärjestelmä ovat optimitilanteessa toisiaan palvelevia asioita, mutta pääkaupunkiseudulla suuri osa kaupunkirakenteesta ei ole optimaalista riittävän suuren joukkoliikennekysynnän luomiseen. Tämän takia suuri osa yleiskaavoihin merkityistä raidelinjoista eivät todellisuudessa ole taloudellisesti kannattavia toteuttaa ainakaan lähivuosikymmeninä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ja kulkutapaosuus ovat kuitenkin olleet koronapandemiavuosia lukuun ottamatta selvässä nousussa, ja pandemian vaikutuksen hälvettyä kehityksen voi odottaa jatkuvan samansuuntaisena.