Design Governance – The Establishment of Data-Driven Decision-Making in Industrial Innovation Management in Digital Convergence

Thumbnail Image

Files

isbn9789526427546.pdf (4.08 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2025-10-03
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025

Department

Taiteen ja median laitos
Department of Art and Media

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

en

Pages

228

Series

Aalto University publication series Doctoral Theses, 192/2025

Abstract

The role of design has become strategically important in industrial organizations. Industries are using design processes to develop new products and services, to develop new business and revenue models, to develop brands and new offerings, and to develop organizational structures to match changing market needs. The requirements to reconstruct design’s organizational functions more strategically has similarly grown – where design services are operated, what kind of expertise is needed, the expected output and outcome, and finally, how design is governed. The ability to use design processes for business purposes ultimately form the maturity of design and directly affect to the benefits the organization is able to gain. It appears that the period 2000–2010, which is referred as an era of digital convergence, became a foundation for data driven management systems. A more strategic approach to design also grew significantly across all business functions. The design process was confronted by data-driven systems and new demands to measure the quantitative and economic impact of design emerged. Digital convergence pushed the industries to create and implement new systems, to establish new roles, and new kind of organizational structures. This research has explored and described how industries that are competing in product markets were creating and using new methods for design decision-making during digital convergence. This study is a multidisciplinary case study to discover strategically important decision-making moments in design and to identify methods that were used for decision-making, particularly in new product development. This research has examined the decision-making procedure, and if existing, the design governance policies of 12 European and Japanese automotive and electronics industries. The analysis was executed using the academic literature of design management, brand management, business management, industrial production management, and organizational theories, secondly using the comparative material delivered by the interviews with the industries, and thirdly using the empirical observations. The result is that all the observed organizations followed a design process, the most important moments for design decision-making were found, the industries used a mixture of methods and meetings to support design decision-making, and methods to measure the quantitative and economic impact of design were not in use when making decisions in designing new products. Moreover, organizational phenomena, such as non-authorized design committees, seem to have had a bad influence in design decision-making – explicitly due to poor recognition of design governance.

Muotoilusta on tullut strategisesti merkittävä tekijä teollisuudessa. Yritykset käyttävät muotoiluprosesseja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien kehittämisessä, brändien ja uuden tarjooman kehittämisessä, ja organisaatioiden muokkaamisessa markkinoiden tarpeisiin. Strategiset vaatimukset muotoilun toimintojen uudelleen järjestelyyn ovat kasvaneet. Vaaditaan tarkempia määrittelyjä siitä, missä muotoilupalvelut toteutetaan, millaista osaamista tarvitaan, mitä tuloksia odotetaan, ja lopulta, miten muotoilua hallinnoidaan. Kyky hyödyntää muotoiluprosesseja liiketoiminnassa muodostaa yrityksen muotoilun maturiteetin ja vaikuttaa suoraan yrityksen saavuttamiin hyötyihin. Näyttää siltä, että digitaalisen konvergenssin ajanjakso, 2000–2010, muodostui datalähtöisten tietojohtamisen järjestelmien perustaksi. Strategisempi datalähtöinen tietojohtamisen lähestymistapa kasvoi kaikilla liiketoiminnoilla, myös muotoilussa. Datalähtöisillä tietojohtamisen menetelmillä asetettiin uusia vaatimuksia muotoiluprosessin määrällisten ja taloudellisten vaikutuksen arviointiin. Digitaalinen konvergenssi ajoi yritykset kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia järjestelmiä, vakiinnuttamaan uusia työtehtäviä, ja muokkaamaan organisaation rakenteita. Tässä tutkimuksessa on selvitetty ja kuvattu, kuinka tuotemarkkinoilla toimiva teollisuus hyödynsi uusia menetelmiä muotoilun päätöksenteossa digitaalisen konvergenssin aikana. Tämä tutkimus on monitieteinen tapaustutkimus, jossa tavoitteena on löytää strategisesti tärkeät muotoilun päätöksenteon vaiheet ja tunnistaa menetelmät, joita käytettiin muotoilun päätöksenteossa uusien tuotteiden suunnittelussa. Tutkimuksessa on tarkasteltu 12 eurooppalaisen ja japanilaisen auto- ja elektroniikkateollisuuden yrityksen muotoilun päätöksenteon toimintamalleja ja menettelytapoja. Tutkimusanalyysi toteutettiin muotoilu-, brändi-, liiketoiminta- ja teollisuustuotantojohtamisen sekä organisaatioteorioiden kirjallisuuden avulla. Lisäksi analyysissä käytettiin vertailtavien yritysten haastattelututkimuksen tuloksena kerättyä aineistoa, ja kolmanneksi empiiristä havainnointia. Tuloksena voidaan sanoa, että jokainen tutkimukseen osallistunut organisaatio hyödynsi toiminnassaan muotoiluprosessia, toiseksi, tärkeimmät muotoilun päätöksenteon vaiheet voitiin osoittaa, ja kolmanneksi, yritykset käyttivät useita erilaisia menetelmiä ja kokouskäytäntöjä tukemaan muotoilun päätöksentekoa. Tuloksena voidaan sanoa myös, että uusia määrällistä ja taloudellista vaikuttavuutta mittaavia datalähtöisiä tietojohtamisen menetelmiä ei käytetty, kun tehtiin päätöksiä koskien uusien tuotteiden muotoilua. Lisäksi, organisaatioilmiöillä, kuten valtuuttamattomilla komiteoilla, näyttää olevan haitallinen vaikutus muotoilun päätöksentekoon, mikä on suora seuraus puutteellisista muotoilun hallintomalleista.

Description

Supervising professor

Masoodian, Masood, Prof., Aalto University, Department of Art and Media, Finland

Thesis advisor

Kälviäinen, Mirja, Principal Lecturer, Docent, LAB University of Applied Sciences, Finland

Keywords

industrial manufacturing, strategy, governance, decision-making, brand design, new product design, research, development & innovation, design process, design management

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-2754-6

Collections

[diss] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS