Ilmastoitu ? moderni : Sisäilman hallinta sotien jälkeisessä toimistoarkkitehtuurissa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Doctoral thesis (monograph)
| Defence date: 2024-03-22
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
398
Series
Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 38/2024
Abstract
Buildings account for nearly 40 % of our final energy consumption today. The biggest single user of energy is air-conditioning (AC) with a remarkable 10–15 % proportion of the total amount. Exact quality of indoor climate is a characteristic feature of 20th Century modern architecture. The social, political, economic, hygienic, aesthetic and cultural objects of AC had significant values for 20th Century modern architecture. Air conditioning has been enhanced for beneficial reasons such as healthy, work efficiency, thermal comfort, convenience, and energy efficiency of buildings. However, AC increases the use of electricity and has a negative impact on global warming and climate change. This study discusses the processes of design and building work in terms of the three main elements of the Theory of Social Practices, materia, competence and meanings. To analyse the role of air-conditioning in modern architecture, materia, I chose two case study buildings, built in Helsinki, Finland 1949–1953: the Head Quarters for the Industrial Centre (architects Viljo Rewell and Keijo Petäjä) and Voimatalo commissioned by Imatran Voima Oy (architect Aarne Ervi). At this time, mechanical ventilation was considered obligatory for office buildings, whereas natural ventilation, a traditional Finnish method of ventilation, was not permitted. The early stages of air-conditioning and Modern Movement architecture before the World War II form a background for the analyses of the competence and co-operation between architects and new profession of HVAC-engineers. The study was comprised of contemporary and research literature, archives of relevant companies and the Museum of Finnish Architecture as well as building archeological observations from the architectural and technical point of view. Office rooms in the Industrial Centre were air-conditioned by famous American Carrier Conduit Weathermaster System. The first large deployment of this type in Europe, was recommended by HVAC-engineer Torsten Kranck who visited building sites of New York skyscrapers in 1950. The air-conditioning industry for thermal comfort and convenience started in 1953 after a licensing agreement between the Carrier Corporation, Syracuse, New York and the State Metal Works and Aircraft Factory, Tampere, Finland was signed. The meanings of new technology were highlighted due to the Carrier Units imported to Finland at a time of depression, currency regulations and war reparations to Soviet Union. The third part of this study encourages people to find ways for buildings and occupants to work together in support of sustainable living and the mitigation of climate change. The demand for easy life and all-year convenience has resulted in energy-consuming world where better energy efficiency is pursued by new, even more electricity using technology with poor material efficiency as Elizabeth Shove has highlighted. People are more tolerant of thermal conditions than the ASHRAE Standard static model suggests. We need to try instead behavioural, physiological and psychological adaptation of the Adaptive Thermal Comfort model created by Fergus Nicol, Michael Humphreys and Susan Roaf.Arkkitehtuurihistoriallinen tutkimukseni kuvaa ensinnä ilmanvaihtoteknologian integrointia moderniin arkkitehtuurin 1950-luvun vaihteessa ja toiseksi arkkitehdin muuttuvaa ammattikuvaa ja yhteistyötä LVI-insinöörien uudehkon ammattiprofession kanssa. Kolmas juonne on nykyisen ”ilmastointikulttuurimme” kritiikki. Sisäilman tarkan laadun hallinnan perusteluina ovat työtehokkuus, viihtyisyys ja mukavuus, terveellisyys ja lämmön talteenotolla toteutettu energiatehokkuus. Ilmastointi onkin osaltaan pidentänyt keskimääräistä elinikää. Toiminta ei kuitenkaan ole kestävän kehityksen mukaista, vaan on johtanut ilmastonmuutosta kiihdyttävään energian kulutuksen jatkuvaan lisääntymiseen. Vertailen kahta Helsinkiin 1949–1952 rakennettua pääkonttoria: Teollisuuskeskus Oy, Eteläranta 10, arkkitehdit Viljo Rewell ja Keijo Petäjä sekä Imatran Voima Oy, Voimatalo, Malminkatu 16, arkkitehti Aarne Ervi. Teollisuuskeskus Oy asennutti toimistotaloonsa amerikkalaisen uutuuden, suutinkonvektoriin perustuvan Carrier Weathermaster System -lämmitys-ilmanvaihtolaitteiston ensimmäisenä Euroopassa. Ilmastointisuunnittelijana toimi diplomi-insinööri Torsten Kranck, joka neuvotteli Carrier Corporationin insinöörien kanssa ja vieraili New Yorkin pilvenpiirtäjätyömailla keväällä 1950. Voimataloon Valmetin Lentokonetehdas asensi tavanomaisemman koneellisen tulo-poistoilmanvaihtolaitoksen, jonka kanavat tehtiin sotakoneista ylijääneestä alumiinipellistä. Moderni toimistoarkkitehtuuri rakentui koneteknologian varaan. Kansallisen perinteen mukainen painovoimainen ilmanvaihto ei ollut vaihtoehto. Sodan jälkeinen taloustilanne: pula-aika, tuonti-, vienti- ja valuuttarajoitukset, inflaatio ja puute osaavasta työvoimasta ja rakennusmateriaaleista vaikeuttivat rakentamista. Amerikasta tuotettu laitteisto korosti Suomen elinkeinoelämän poliittisen eliitin länsimaista identiteettiä. Carrier Corporationin lisenssien myötä Valmet Oy Lentokonetehdas aloitti uudenlaisen ilmastointiteollisuuden, johon Suomessa oli tekniset ja taloudelliset valmiudet. Tutkin rakennushankkeiden prosessia ja arkkitehtuuria käytäntöteoreettisesta (Theory of Social Practices) ja teknologian sosiaalisen rakentumisen tutkimusperinteen (Social Construction of Technology SCOT) näkökulmista, jotka painottavat materiaalisen arkkitehtuurin ja teknologian yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja merkityksiä. Mukavuushakuisuuden moraalinen hyväksyntä on merkittävästi muuttanut arjen käytäntöjä. Länsimaista on tullut epätasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa ilmastoinnista on tullut sosiaalinen, hyvän ja terveellisen elämän normi, jopa ihmisarvon mitta. Energiaintensiivisen, ilmastonmuutosta kiihdyttävän elämäntapamme hillitsemiseen tarvitaan maailmanlaajuista asennemuutosta ja historian ymmärtämistä, paluuta paikallisessa ilmastossa kehittyneisiin perinteisiin rakennustapoihin.Description
Supervising professor
Savolainen, Panu, Prof., Aalto University, Department of Architecture, FinlandThesis advisor
Niskanen, Aino, Prof. Emerita, Aalto University, Department of Architecture, FinlandMichelsen, Karl-Erik, Prof., LUT University, Finland
Keywords
moderni arkkitehtuuri, arkkitehtuurin historia, koneellinen ilmanvaihto, ilmastointi, Imatran Voima Oy, Voimatalo, Aarne Ervi, Teollisuuskeskus Oy, Viljo Rewell, Torsten Kranck, Valmet Oy Lentokonetehdas, Carrier Weathermaster, Carrier Corporation, käytäntöteoreettinen, ilmastonmuutos, energiatehokkuus, mechanical ventilation, air-conditioning, modern architecture, history of architecture, energy efficiency, climate change, Industrial Centre