Äänen tunto : elokuvaäänen kokemuksellisuudesta
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Doctoral thesis (monograph)
| Defence date: 2014-09-19
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2014
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
195
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 90/2014
Abstract
This artistic study presents a deep approach to film sound. Arguing that traditional descriptions of the role of film sound such as enhancing emotional impact or revealing the unconscious fail to capture fully the heart of meaning-making in the film experience, the study proposes the term felt sense (tuntoisuus in Finnish) to describe a specific form of non-verbal understanding of the world. The role of sound in meaning-making has long challenged filmmakers. The study considers how sound has been dealt with in practice by filmmakers and review topical writings of select filmmakers and sound designers. The developed insights are then discussed in the context of three works: Coincidences; (documentary film), Inhale (documentary film), and The Most Beautiful Sound of Helsinki (sound-and-video installation). The theoretical part of the study sets forth the concepts of felt sense, meaning born in experiencing, and co-movement, all of which arise in early development. For example, repetitive movement and sound woven into the fabric of holistic meaning-making are central to the experience of the unborn infant. The practical discussion begins with an overview of writings and interviews of Walter Murch, Michel Chion, the Dardenne brothers and David Lynch about film sound. The concept of felt sense is considered in the production of the three artistic works both in understanding sound and as a basis for establishing working rules in the filmmaking process. The Most Beautiful Sound of Helsinki is examined as an artistic expression of the concept itself. The study concludes that a holistic treatment of sound could be used to broaden current filmmaking teaching that emphasizes verbal narrative structures and film as a visual art.Tämä taiteellinen väitöstutkimus tarkastelee elokuvan ääntä tuntoisuuden käsitteen kautta. Tutkimus esittää, että perinteinen tapa kuvata elokuvan ääntä tunteisiin vetoavana tai alitajuisena elementtinä ei tee oikeutta tavalle, jolla elokuvan ääni osallistuu merkitysten muodostumiseen elokuvakokemuksessa. Tuntoisuuden käsite kuvaa tapaa, jolla rakennamme sanallisen diskurssin ulkopuolella merkityksiä ja ymmärrystämme maailmasta. Äänen merkitys elokuvakokemuksessa haastaa elokuvan tekijöitä. Tutkimus selvittää tapaa, jolla ääntä on käsitelty ja artikuloitu elokuvantekijöiden keskuudessa ja nostaa esiin elokuvantekijöiden ja äänisuunnittelijoiden kirjoituksia. Väitöstyön teoreettisessa osassa esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet: tuntoisuus, kokemukselliset merkitykset ja myötäliike, jotka kaikki liittyvät varhaiseen kehitykseen. Toisteinen liike, tunto ja ääni ovat keskeisiä kohtuvauvan kehityksessä, ja muodostavat pohjan kokonaisvaltaiselle merkitysten muodostumisen kudelmalle. Elokuvaäänen osuudessa tarkastellaan tapaa, jolla sellaiset tekijät kuten Walter Murch, Michel Chion, Dardenne-veljekset ja David Lynch artikuloivat näkemyksiään äänestä. Heidän esittämiään ajatuksia ja tuntoja vertaillaan tuntoisuuden käsitteen kautta aukeavaan teoriaan. Tuntoisuuden käsitettä testataan kolmen taiteellisen työn taiteellisessa kontekstissa: Erikoisia tapauksia (dokumenttielokuva), Syvä hengitys sisään (dokumenttielokuva) ja Helsingin kaunein ääni (ääni- ja videoinstallaatio). Ensimmäisessä teoksen tekijät pohtivat tuntoisuutta käsitteenä, joka voi auttaa ymmärtämään äänestä keskustelemista. Toisessa teoksessa käsite auttaa luomaan konkreettisia työtapoja. Kolmas työ, Helsingin kaunein ääni, ilmentää tuntoisuuden käsitettä taiteellisen ilmaisun kautta. Johtopäätöksissä ehdotetaan elokuvan käsittämistä tuntoisena ja kokonaisvaltaisena kokemuksena. Tämä voi laajentaa tapaa, jolla elokuvasta puhutaan erityisesti elokuvan opetuksessa, jossa perinteisesti on korostettu elokuvan tekstuaalista, narratiivista analyysiä tai elokuvaa visuaalisena taiteena.Description
Supervising professor
Helke, Susanna, Prof., Aalto University, School of Arts, Design, and Architecture, FinlandThesis advisor
Liimatainen, JuhaniMäättänen, Pentti
Keywords
elokuvaääni, äänen kokeminen, tuntoisuus, kokemukselliset merkitykset, myötäliike, taiteellinen tutkimus, sound experience, felt sense, film sound, meaning-making, co-movement, artistic research