Suomen terveydenhuollon kokonaisuus: Julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutus, EU-kustannusvertailu ja työvoimakustannusten vaikutus
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Tieto- ja palvelujohtaminen
Language
fi
Pages
20
Series
Abstract
Suomen terveydenhuollon resurssien tilanne on herättänyt laajaa julkista keskustelua viime vuosina. Sekä julkisen että yksityisen sektorin rooli tämän järjestelmän toimivuudessa ovat tärkeitä. Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä on perinteisesti perustunut julkisen ja yksityisen sektorin selkeään työnjakoon, mutta Sote-uudistuksen myötä näiden sektorien vastuunjako saattaa muuttua. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen terveydenhuoltoon vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten nämä sektorit ovat toimineet yhteistyössä ja täydentäneet toisiaan, sekä mitä mahdollisia haittapuolia sektoreiden välisessä vuorovaikutuksessa voi olla. Lisäksi tutkimus pyrkii arvioimaan Suomen terveydenhuollon kustannuksia ja tuloksia kansainvälisessä kontekstissa, vertaillen niitä muihin EU-maihin. Kolmantena tutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työvoimakysymyksiin terveydenhuollossa. Käsiteltävänä aiheena on myös se, mitkä seikat ajavat hyvinvointialueita käyttämään kallista vuokratyövoimaa. Tutkimuksessa käytetään kirjallisuuskatsausta ja vertailevaa analyysia, jossa hyödynnetään tietokantahakuja sekä kotimaisista että kansainvälisistä lähteistä. Aineistona ovat erityisesti Suomen terveydenhuoltojärjestelmää ja sen kustannuksia käsittelevät tutkimukset, sekä EU-maiden vertailua koskevat analyysit. Pääallisena aineistona on käytetty Tilastokeskuksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön dataa. Tutkimustulokseksi saatiin, että julkinen ja yksityinen sektori toimivat parhaimmillaan täydentäen toisiaan erityisesti erikoissairaanhoidon osalta. Julkisella sektorilla saadaan välttämätön ja tarpeellinen hoito, ja yksityisellä sektorilla potilas voi teetättää hoitoja jotka hän haluaa ja joita ei välttämättä koeta lääketieteellisesti yhtä tarpeelliseksi kuin julkisen sektorin teetättämät hoidot. Sektorien väliseen työnjakoon voi tulla ristiriitaa, jos yksityisen sektorin tekemien hoitojen komplikaatioita joudutaan hoitamaan julkisella sektorilla hoitovelvoitteen vuoksi. Yksityinen sektori voi tarjota ratkaisua julkisen terveydenhuollon epätasaiseen maantieteelliseen jakautumiseen. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pärjää EU-maiden välisessä vertailussa hyvin. Erityisesti niissä tilanteissa, joissa potilaan henki tai terveys on olennaisesti vaarassa, terveydenhuolto toimii hyvin, mutta ennaltaehkäisevissä toimissa olisi parantamisen varaa. Terveydenhuollon työvoimakysymykset ovat ja tulevat olemaan jatkossa ajankohtaisia. Väestön ikääntyminen ja työvoiman riittämättömyys vaikuttavat siihen, että tekijöitä tarvitaan jatkossa enemmän. Koulutuspaikkojen lisääminen ei välttämättä auta asiaa, vaan Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, ja sitä houkutellakseen Suomen tulisi parantaa mielikuvaansa ulkomaalaisten työntekijöiden keskuudessa. Vuokratyövoima on kallista ja sen käyttöä haluttaisiin merkittävästi vähentää. Vuokratyövoima voi olla kuitenkin hyvinvointialueille halvempi ratkaisu kuin tiettyjen palveluiden järjestämisen laiminlyönnistä koituvat seuraukset. Tulisikin pohtia, minkälaisia lainsäädännöllisiä tai rakenteellisia muutoksia tarvittaisiin, jotta työvoiman palkkaaminen suoraan olisi kokonaisvaltaisesti kannattavampaa kuin vuokratyövoiman käyttö.Description
Thesis advisor
Nummi, PatrikKeywords
terveydenhuolto, sektori, EU-vertailu, työvoima