Effect of temporary VAT suspension on local public transport in Finland
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2025
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Taloustiede
Language
en
Pages
30 + 7
Series
Abstract
During the post-Covid-19 recovery period in 2023 Finland suspended the 10% VAT for public transport for 4 months. The different implementations of the discount in otherwise similar urban regions created an experimental setup for analysing the demand effects from a temporary price reduction. The study looks at the expected and observed results of the campaign in light of literature on the price elasticity of demand in local public transport and recent studies about changes in PT demand during and after the Covid-19 pandemic. Despite a promising setup for DiD analysis with a clear treatment group and control group of PT regions, the empirical results of a small positive net effect after the campaign are neither plausible nor statistically significant. The effect of pricing changes is overwhelmed in the data by the strong underlying recovery growth in all regions. The literature review identifies recently observed changes in travel behaviour and modal choice that suggest older models for predicting PT demand using own-price elasticity are now in need of updates considering new modal factors, such as inertia in use of car, and permanent changes in patterns of commuting trips and local travel demand. The cost efficiency of fare discounts as policy for increasing ridership is found questionable, unless modal choice for PT supported by improvement of level-of-service attributes.Suomessa vuonna 2023 koronapandemian jälkeisellä kysynnän palautumisjaksolla joukkoliikenne vapautettiin tilapäisesti 4 kuukauden ajaksi 10% arvonlisäverosta. Verotuen erilaiset soveltamistavat muutoin samankaltaisten kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä loivat koeasetelman väliaikaisen hinnanalennuksen kysyntävaikutusten analysoimiseksi. Tämä työ arvioi alennuskampanjan oletettuja ja havaittuja tuloksia suhteessa tutkimuskirjallisuuteen joukkoliikennekysynnän hintajoustosta sekä tuoreisiin tutkimuksiin matkustuksen muutoksista pandemian aikana ja sen jälkeen. Huolimatta DiD-analyysin kannalta lupaavasta koeasetelmasta, jossa osa kaupunkiseuduista toimi koeryhmänä ja osa kontrolliryhmänä, empiiristä tulosta pienestä positiivisesta kokonaisvaikutuksesta alennusjakson jälkeen ei voida pitää uskottavana tai tilastollisesti merkitsevänä. Hintamuutosten kysyntävaikutus hukkuu tutkimusjaksolla paljon suurempaan peruskysynnän palautumista vastaavaan matkustuksen kasvuun kaikilla seuduilla. Kirjallisuuskatsauksessa nousee esille viime aikojen tutkimusten havaintoja liikkumistottumusten ja kulkutavan muutoksista, joiden perusteella aiemmat joukkoliikenteen kysyntää oman hinnan perusteella ennustavat mallit ovat päivityksen tarpeessa. Uusia huomioitavia näkökohtia kulkumuotoennusteissa ovat mm. autoilun inertia ja pysyvältä vaikuttavat muutokset työssäkäynti- ja asiointiliikenteen kysynnässä. Alennuskampanjoiden kustannustehokkuus joukkoliikenteen kysynnän kasvattamisessa näyttää kyseenalaiselta, ellei kulkutapavalintaa tueta myös liikenteen palvelutasoa parantamalla.Description
Thesis advisor
Mendel, MoritzKeywords
public transport, price elasticity of demand, discount campaign, Covid-19